Miten silmä toimii?

Sarveiskalvo on läpinäkyvä kerros ihmisen värikalvon (iiris) edessä. Se saa aikaan n. 70% silmän taittovoimasta. Normaalitaitteisella ihmisellä valo kulkee sarveiskalvon ja mykiön läpi tarkentuen verkkokalvolle. Taittovoimakkuuden virheet voidaan korjata silmä- ja piilolaseilla tai refraktiivisen kirurgian, excimer-laserin avulla. Pienilläkin sarveiskalvon kaarevuuden muutoksilla aikaansaadaan merkittäviä taittovoimamuutoksia.

Likinäkö (myopia)

Likitaitteinen silmä näkee hyvin lähelle mutta epätarkasti kauas. Katselukohde tarkentuu verkkokalvon eteen, miinuslinsseillä kuva voidaan siirtää oikeaan paikkaan silmänpohjassa. Yleensä myopia etenee ihmisen kasvuiässä ja joitakin vuosia sen jälkeenkin. Stabiloituminen tapahtuu yleensä n. 20- 25 vuoden iässä. Silmälasien vahvuus yleensä pysyy tämän jälkeen varsin vakiona joskin poikkeuksiakin on. Suuriasteinen likinäkö on yleensä periytyvää.

Kaukonäkö (hyperopia) eli plus-näkö

Kaukotaitteinen silmä näkee paremmin kauas kuin lähelle. Katselukohde tarkentuu verkkokalvon taakse, plus-linsseillä kuva voidaan siirtää oikeaan paikkaan silmänpohjassa. Silmä pyrkii voittamaan hyperopian akkomodaation eli mykiön mukautumisen avulla. Plusvirheen suuruus vaikuttaa näköongelmien esiintymiseen. Kaukonäköiset ihmiset tarvitsevat lukulaseja yleensä aikaisemmin kuin normaalinäköiset.

Ikänäköisyys (presbiopia) eli aikuisnäkö

40-45 vuoden iässä silmän mykiön joustavuus alenee siinä määrin että lähinäköongelmia alkaa esiintyä. Kaukotaitteisilla ongelmat alkavat aikaisemmin. Likinäköinen ihminen alkaa ottaa silmälaseja pois nähdäkseen paremmin lukea.

Ikänäköisyyttä korjataan moniteho-tai lukulaseilla. Kaukotaitteisella ihmisellä taittovirheen korjaus excimer-laserilla poistaa yleensä kaukolasin tarpeen joskin lukulasin tarve jää. Likinäköisellä ihmisellä voidaan toinen silmä laseroida kaukosilmäksi ja toinen lähisilmäksi (tai jättää hoitamatta likinäön ollessa sopiva) jolloin käytetään ns. monovision-näköä. Tällöin ei yleensä tarvita luku-eikä kaukolaseja.

Hajataitto (astigmatismi)

Hajataitteisen silmän pinta ei ole säännöllinen. Siinä on kahta eri kaarevuutta, jolloin kuva on epätarkka sekä kauas että lähelle. Hajataitto aiheuttaa usein päänsärkyä. Tätä tilaa voi esiintyä sekä kauko- että likinäköisyyden yhteydessä. Hajataitto korjataan silmä-ja piilolaseilla tai excimer-laserilla