Kilpirauhanen määrää tavallaan elimistön kierrosluvut. Kun kilpirauhanen erittää ylimäärän kilpirauhashormoneja, elimistö käy ylikierroksilla (kilpirauhasen liikatoiminta), ja kun kilpirauhashormoneja on liian vähän (kilpirauhasen vajaatoiminta), koko elimistön toiminta hidastuu.

Oheinen taulukko valottaa kilpirauhasen toimintahäiriöiden yleisimpiä oireita. Oireet voivat kehittyä hitaasti kuukausien tai jopa vuosienkin kuluessa ja vain harvoin potilaalla on esimerkiksi kaikki vajaatoiminnan oireet, joita taulukossa kuvataan.

Kilpirauhasen toimintahäiriön tullessa mieleen kannattaa kilpirauhaskokeet ottaa hyvin herkästi. Kuitenkin erityisesti piilevässä kilpirauhasen vajaatoiminnassa keskeiset laboratorioarvot (S-TSH ja S-T4v) voivat olla viitealueilla, mutta potilaalla voi olla huomattaviakin oireita. Tällöin sairauden diagnostiikka voi olla hyvin haastavaa ja oirekuva ja potilaan ja lääkärin yhteistyö ovatkin silloin keskeisiä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidettaessa hoitoa ohjataan ensisijaisesti potilaan hyvinvoinnin perusteella ja se suhteutetaan hoidon aikana mitattuihin laboratorioarvoihin.

Kirjani ”Kilpirauhanen ja kilpirauhassairaudet” on potilaalle tarkoitettu tietoteos, josta toivon olevan hyötyä kaikille kilpirauhassairauksista kärsiville potilaille. Kirjaa on saatavissa kaikista kirjakaupoista, kuten Akateeminen kirjakauppa.

Esa Soppi
LKT, sisätautiopin dosentti

 

Tämä artikkeli on julkaistu Eiran asiakaslehdessä syksyllä 2013, ja päivitetty keväällä 2016.