Lihavuus hallitsee ja rajoittaa elämää, mutta lihavuusleikkauksesta ei voi edelleenkään puhua avoimesti Suomessa. Tämä käy ilmi lihavuusleikkauspotilaille suunnatussa kyselyssä:

  • 84 % vastaajista koki joutuneensa syrjityksi työnotossa tai työssä
  • 31 % koki, ettei ollut saanut mitään tukea yhteiskunnalta lihavuuden hoitoon
  • 63 % koki lihavuuskirurgiaan liittyviä ennakkoluuloja muilla ihmisillä tai yhteiskunnassa
  • 49 % koki, ettei Suomessa voi puhua avoimesti lihavuusleikkauksesta

Lihavuusleikkauksella on kyselyn mukaan välittömiä terveysvaikutuksia. Suurin osa potilaista (90%) koki leikkauksen vaikuttaneen terveydentilaan myönteisesti paljon tai erittäin paljon. Vastaajista 40 % kertoi laihtuneensa ensimmäisen puolen vuoden aikana yli 25 kiloa.
Myös liitännäisairauksiin leikkaus vaikutti myönteisesti. Tyypin 2 diabeetikoista 60 % kertoo päässeensä eroon lääkityksestä. Verenpainelääkityksen lopetti 46 % vastanneista. Yli puolet mainitsi tuki- ja liikuntaelinsairauksien helpottuneen.

Vaikutukset henkiseen hyvinvointiin koettiin myös myönteisinä. Yli puolet tähän kohtaan vastanneista koki leikkauksen vaikuttaneen henkiseen hyvinvointiin erittäin paljon. Heillä itsetunto koheni, masentuneisuus lieveni ja ulkonäköpaineet hellittivät.
Leikkauksen myönteiset vaikutukset elämänlaatuun näkyivät eniten painonhallinnassa, ruokavaliossa ja liikunnassa.

Elämänlaatu koheni

Suhtautumisessa lihavuuteen ja sen hoitoon on kuitenkin parantamisen varaa. Painonhallintaryhmiä on edelleen liian vähän, vaikka ne auttaisivat osaa potilaista pitämään painon kurissa. Potilaat kertovat saaneensa hyvinkin kielteistä kohtelua myös terveydenhuollon ammattilaisilta.

Leikkauksiin hakeutuu myös terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ammattilaisina kokevat erityisen paljon syyllisyyttä kiloistaan. Leikkauksiin tulevat ovat yleensä hyviä laihduttajia, mutta he eivät pysty hallitsemaan painoa yrityksistä huolimatta. Suomessa asuu Pohjoismaiden lihavin kansa, mutta vasta viime vuonna vuosittainen leikkausmäärä ylitti tuhannen rajan. Ruotsissa tehdään vuosittain 8000–9000 lihavuusleikkausta.

Tarkka valinta

Leikkaus tehdään vain lääketieteelliset kriteerit täyttävälle potilaalle. Eirassa leikkaa neljä kokenutta kirurgia, Monika Carpelan-Holmström, Anne Juuti, Marja Leivonen ja Tom Scheinin. He leikkaavat pareittain. Neljä kirurgia varmistaa sen, että aina joku heistä on vastaamassa hoitoa koskeviin kysymyksiin, myös potilaan kotiuduttua.

Vatsalaukun ohitusleikkaus ei ole taikatemppu, sillä epäterveelliset elämäntavat lihottavat leikkauksen jälkeenkin. Swedish Obesity Study -tulosten mukaan paino putoaa eniten leikkauksen jälkeisenä vuonna, minkä jälkeen se voi hieman nousta – kunnes alkaa taas laskea uudestaan reilun viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Leikkauksessa aiheutetaan imeytymishäiriö, minkä vuoksi potilaan täytyy sitoutua noudattamaan ruokavaliota sekä monivitamiinien ja hivenaineiden käyttöä loppuelämän ajan. Psyykkiset häiriöt ja hoitamattomat syömishäiriöt ovat usein toimenpiteen este.

Tämä artikkeli on julkaistu Eiran asiakaslehdessä keväällä 2012, ja päivitetty keväällä 2016.