Sairastuneella henkilöllä nälkäkylläisyys-mekanismit ovat häiriintyneet ja toisaalta mielipaha ja mielihyvä ohjaavat syömistä tai syömättömyyttä. Usein oireisiin liittyy myös eriasteinen masennus ja ahdistus. Näiden sekä henkilön persoonallisuuspiirteiden vaikutus ja syömishäiriöiden aaltoilevuus vaatii lääkäriltä laaja-alaista ymmärrystä sekä pitkäkestoisen hoitosuhteen muodostamista.

 

Hoito jokaisen oman tarpeen mukaan

Eirassa psykiatrian vastaanottoa pitävä terveydenhuollon erikoislääkäri Anu Raevuori on perehtynyt erilaisiin syömishäiriöihin ja myös väitellyt niistä tohtoriksi. Syömishäiriöiden lisäksi hän hoitaa vastaanotollaan kaikenlaisista psykiatrisista häiriöistä kärsiviä ihmisiä. Syömishäiriöitä ovat mm. nuoruus- ja aikuisiässä alkava anoreksia, bulimia sekä niiden erilaiset yhdistelmät (eli tarkemmin määrittelemättömät syömishäiriöt), ja ahmintahäiriö eli BED (binge eating disorder). Raevuori mainitsee, että syömishäiriöiden taustamekanismeja ei täysin tunneta, mikä tekee oikean hoidon löytymisen toisinaan vaikeaksi. – Eirassa syömishäiriöpotilaille on tarjolla yksilöllistä avohoitoa, jolloin jokaista hoidetaan sen mukaan, mitä hän tarvitsee. Hoitoon voi kuulua esimerkiksi lääkehoitoa ja itsenäisesti tehtäviä mindfulness-harjoitteita. Hoidon tukena on tarvittaessa myös ravitsemusterapeutin arvio ja neuvonta sekä psykoterapiaan ohjaus..

Ravitsemusterapeutti neuvoo, ei määräile


Eiran sairaalan ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson toimii syömishäiriöpotilaiden tukena oikeanlaisen syömiskäyttäytymisen hahmottamiseksi. Hän toteaa, että rooli on haastava, sillä usein henkilö, jolla on ongelmia ruuan kanssa, pyrkii salaamaan todelliset syömistottumuksensa. – Tarkoituksena ei olekaan painostaa, vaan ottaa esille faktoja säännöllisen syömisen ja eri ravintoaineiden saannin merkityksestä, hän painottaa. Kaikille potilaille tehdään yksilöllinen suunnitelma syömiseen liittyvien pulmien oikomiseksi. Tärkeää on saada välttämättömyydet esille: kuinka monipuolinen, riittävä syöminen auttaa paranemaan - kuinka paljon elimistö tarvitsee mm. rasvaa, proteiinia tai hiilihydraatteja, jotta olo kohenee. Valmentavaa otetta tarvitaan mustavalkoisen syömiskäyttäytymisen muuttamisessa. Parhaaseen tulokseen päästään, mikäli potilas tapaa ravitsemusterapeutin muutaman kerran.

 

Tämä artikkeli on julkaistu Eiran asiakaslehdessä keväällä 2011, ja päivitetty keväällä 2016.