Yleensä leikkaus tehtiin vain pinnallisen tutkimuksen perusteella, minkä seurauksena leikkaustulos saattoi olla vaillinainen ja saattoi varsin aikaisessa vaiheessa johtaa suonikohjujen uusimisiin.

 

Mitä ovat suonikohjut

Suonikohjutauti johtuu alaraajojen pintalaskimoiden vajaatoiminnasta. Pintalaskimoverkoston päärunkojen läppien vähittäinen pettäminen aiheuttaa pintasuonistossa ylipaineen ja laskimosuonten seinämien venymisen, jotka näkyvät suonikohjuina.

Suonikohjutaudin oireet vaihtelevat kosmeettisesta haitasta, turvotuksesta, kutiavasta ihottumasta ja altistumisesta pinnallisille laskimotulehduksille jopa säärihaavaan saakka.

 

Vaahtoruiskutus ensisijainen hoito nykyään

Vaikka suonikohjujen kirurginen hoito on edelleenkin tietyissä tapauksissa paras hoitomuoto, on tällä hetkellä kuitenkin ultraääniohjattu vaahtoruiskutushoito ensisijainen hoito pienten ja keskisuurten suonikohjujen hoidossa.

Kansainvälisissä seurantatutkimuksissa vaahtohoidon tulokset ovat varsin vertailukelpoisia kirurgisen hoidon tuloksiin.

Vaahtoruiskutushoito sopii erinomaisesti nimenomaan aiemmin leikattujen ja sittemmin uusiutuneitten suonikohjujen hoidoksi.

Ultraäänellä tarkka diagnoosi

Vaahtoruiskutushoito perustuu tarkkaan ultraäänitutkimukseen (Doppler-ultraääni) ennen toimenpidettä sekä myös ultraääniohjaukseen toimenpiteen aikana. Tutkimuksella kartoitetaan oireiston syynä olevat vajaatoimintaiset laskimot, myös ns. syvät laskimot.

Ultraäänitutkimus tehdään potilaan seistessä, jolloin laskimoveren läppäviasta aiheutuva vääränsuuntainen virtaus on helpommin todettavissa.

 

Ultraääni ohjaa myös hoitoa

Vaahtoruiskutuksessa potilas on makuuasennossa tutkimuspöydällä. Ultraääniohjauksen avulla viedään 1-3 neulaa eri kohtiin sairasta laskimoa jopa suoraan kohjumuodostumaan.

Lääkevaahto ruiskutetaan tarkassa ultraääniohjauksessa sairaan suonen sisälle. Ultraääniohjauksen tarkoituksena on varmistaa että vaahto leviää vain hoidettavalle alueelle.

Lääkevaahto aiheuttaa voimakkaan spasmin sekä tulehdusreaktion hoidettavaan sairaaseen suoneen, mikä vähitellen johtaa suonen arpeutumiseen.

Toimenpiteen päätteeksi jalkaan kierretään pehmustettu side ja jo ennalta hankittu II-puristusluokan hoitosukka vedetään jalkaan.

 

Alle tunnin juttu

Toimenpide kestää n. 20-30 minuuttia jonka jälkeen potilaan on n. 15 minuuttia käveltävä ponnekkaasti lääkäriaseman tiloissa, sen jälkeen voi kotiutua. Kävelyn avulla terveiden laskimoiden verivirtaus vilkastuu ja siten estetään vaahdon mahdollinen haittavaikutus.

Sairasloman tai toimenpiteeseen valmistautumisen tarvetta ei ole. Korkealle reiteen ulottuvaa tukisukkaa pidetään kolme vuorokautta yötä päivää, sen jälkeen pelkästään päiväaikaan noin kahden viikon ajan.

Vaahtoruiskutuksen seurauksena sairaat, läppävialliset suonet arpeutuvat ja kuihtuvat pois ja veri virtaa terveissä laskimoissa oikealla tavalla, alaraajasta ylöspäin.

Jälkitarkastus on yleensä 2-6 viikkoa toimenpiteen jälkeen sekä 4-6 kuukauden kuluttua tarvittaessa myöhäiskontrolli. Vaahtoruiskutus joudutaan joskus uusimaan yksi- kaksi kertaa hyvän hoitotuloksen varmistamiseksi.

 

Kenelle hoito ei sovi

Toimenpiteeseen liittyy erittäin harvoin vakavia komplikaatioita. Vaahtoruiskutuksen jälkeen saattaa suoni tuntua hiukan aristavalta ja kosketusaralta. Pinnallisen suonen arpeutumisprosessi saattaa joskus näkyä hiukan rusehtavana pigmentoituneena juovana, joka kuitenkin vaalenee huomattavasti muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

Vasta-aiheita vaahtoruiskutushoidolle ovat mm. todettu allergia lääkeaineelle, liian kookkaat kohjuisuudet, vakava ylipaino, todettu veren hyytymishäiriö, vakava sairaus tai todettu aukko sydämen väliseinässä.

Mikael Railo
kirurgian dosentti verisuonikirurgian ja vatsaelinkirurgian erikoislääkäri

Tämä artikkeli on julkaistu Eiran asiakaslehdessä keväällä 2009, ja päivitetty keväällä 2016.