Metabolinen oireyhtymä
Virheelliset ravintotottumukset, vähäinen liikunta ja stressi saattavat johtaa merkittävään painonnousuun, keskivartalolihavuuteen. Vatsakkuus puolestaan lisää sairastumisriskiä niin aikuistyypin diabetekseen kuin sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin. Keskivartalolihavuuden taustalla on mm. maksan ja sydämen ympärille kertynyt ”ruskea rasva”, joka aiheuttaa insuliiniresistenssin.
Insuliiniresistenssi
MBO voi olla vuosia oireeton. Veren sokeritason nousun lisäksi insuliiniresistenssi nostaa verenpainetta, aktivoi veren hyytymisjärjestelmää sekä muuttaa veren rasva-aineiden suhteita. Nämä muutokset lisäävät erityisesti valtimosairauksien, munuaisen toimintahäiriön sekä veritulppa- ja kihtikohtauksen vaaraa. Myös masennuksen ja muistihäiriöiden on osoitettu usein liittyvän MBO:hon.
Miten tunnistetaan?
Miesten yli 102 cm:n ja naisten yli 88 cm:n vyötärönympärysmitta on käyttökelpoinen itse tehtävä testi. Lähisukulaisten sairaushistorian lisäksi kliininen tutkimus ja haastattelu kartoittavat mm. verenkiertoelinten toimivuutta ja mahdollisten fyysisten ja henkisten suorituskykytestien tarvetta sekä uniapnean mahdollisuutta. Lisäksi tehdään täydentäviä laboratoriotutkimuksia.
Miten hoidetaan?
Onnistunut hoito edellyttää lääkärin ja potilaan läheistä yhteistyötä. Lääkkeetön hoito perustuu ravinnon energian määrän vähentämiseen todellisen tarpeen tasolle. Ravitsemussuositusten tulee perustua lääketieteellisesti vahvaan tutkimusnäyttöön. Liikunnan lisäämisellä on oleellinen osuus hoidon onnistumisessa. Lääkkeellinen hoito on yksilöllistä ja perustuu eri aineenvaihduntahäiriöiden osatekijöiden hyvään hoitoon. Seurantakäynneillä arvioidaan hoidon vaikuttavuutta ja elinjärjestelmien toimivuutta elämän laadun ja pituuden optimoimiseksi. Osalla potilaista voidaan lääkkeellisiä hoitoja keventää, jopa lopettaa ilman että valtimosairauden komplikaation riskit lisääntyvät. Silloin potilas on sisäistänyt elämäntapamuutosten merkityksen.