Työterveyshuolto

Työnantajan on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto työpaikan koosta riippumatta, jos yrityksellä on siis yksikin työntekijä. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Työterveyshuolto on myös yrityksen tärkeä kumppani työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitämisessä, kuten myös sairauspoissaolojen hallinnassa.

Työterveyshuollon palvelut jaetaan kahteen luokkaan, lakisääteiseen työterveyshuoltoon ja vapaaehtoiseen työterveyspainotteiseen sairaanhoitoon. Lakisääteinen työterveyshuolto on kaikkea ennaltaehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Sairaanhoidossa nimensä mukaisesti hoidetaan työhön tai työkykyyn olennaisesti liittyviä sairauksia. Kela korvaa kustannuksista 50-60 % Kelan asettamaan enimmäisrajaan saakka. Nämä rajat ylittävät kustannukset yritys voi vähentää verotuksessa.

Työterveyshuoltotoiminnan perusta on työpaikkaselvitys, missä arvioidaan työ ja työolosuhteet sekä niiden terveydellinen merkitys. Tämän perusteella laaditaan yrityksen kanssa yhdessä yhteistyön pohjaksi kirjallinen toimintasuunnitelma.

Lakisääteisen työterveyshuollon tavoitteena on ennaltaehkäistä työhön liittyvä sairauksia ja tapaturmia sekä edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Hyvään yhteistyöhön kuuluu suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö työkyvyn hallinnan, sairauspoissaolojen ja työterveyskustannusten osalta. Tämä edellyttää yhteistyön vaikuttavuuden seurantaa ja säännöllistä raportointia.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu mm.

• Toiminnan suunnittelu
• Työolosuhdeselvitykset raportteineen ja toimenpide-ehdotuksineen
• Terveystarkastukset työn altisteiden ja yrityksen tarpeen mukaan, terveyssuunnitelmat
• Terveyttä ja työkykyä edistävien tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus
• Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yhteistyö yrityksen kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen osalta
• Työkykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta, kuten työkykyarviot ja kuntoutussuunnitelmat
• Työterveysneuvottelut lausuntoineen
• Osatyökykyisten hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallinen seuranta ja koordinaatio
• Ammattitautien tai niiden epäilyjen selvitys ja jatko-ohjaus
• Työpaikan ensiapuvalmiuden suunnittelu.

1.6.2012 voimaantullut sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos (30/60/90 päivän sääntö):

• Työnantajan on ilmoitettava sairauspoissaolo työterveyshuoltoon, kun se on jatkunut kuukauden, tai, 1 vuoden aikana yhteensä 30 kalenteripäivää. Kertymään lasketaan myös omalla ilmoituksella aiheutuneet sairauspoissaolot.
• Työnantajan on haettava Kelalta sairauspäivärahaa 2 kk sisällä.
• Työtekijän tulee toimittaa Kelaan lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Kertymään lasketaan kaikki sairauspäivärahapäivät kahden vuoden ajalta, ellei työtekijällä ole ollut välissä vähintään vuoden työkykyisyysjaksoa.
• Lausunnon laatii työterveyshuolto. Lausunnon laatiminen edellyttää työkykyneuvottelua, jossa selvitetään työhön paluun mahdollisuuksia ja kuntoutukseen liittyvien toimenpiteiden tarpeellisuutta yhdessä työntekijän, työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Päivärahan maksamisen edellytyksenä olevan lausunnon laatiminen on työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä.

Lakisääteisen työterveystoiminnan lisäksi työnantaja voi kustannuksellaan järjestää työntekijöille myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja.

Työterveyspainotteisen sairaanhoitopalvelun kautta sairauksien hoidon yhteydessä huomioidaan potilaan työ ja työolosuhteet; niiden mahdollinen vaikutus sairauden syntyyn, sairaudesta toipumiseen tai työkykyyn. Tämä edellyttää potilaan työn tuntemista, mikä on työterveyshuollon toiminnan perusta. Hyvin toimivan sairaanhoitopalvelun avulla pyritään mahdollistamaan paitsi nopea hoitoon pääsy, mutta myös vähentämään pitkittyviä sairauslomia ja työkyvyttömyyden uhkaa. Sairaanhoidon kautta saadaan myös tietoa henkilöstön terveydentilasta sekä työ- ja toimintakyvystä, minkä myötä syntyvä tiiviimpi yhteistyö luo paremmat mahdollisuudet ennaltaehkäisevään työhön.

Eiran työterveyshuollossa sairaanhoitopalvelujen sisältö ja laajuus on mahdollista sopia yksilöllisesti, yrityksen tarpeiden perusteella. Sopimusneuvotteluun osallistuu työterveyshuollon ammattihenkilö, joka arvioi perustellusti yrityksen kokoon ja tarpeisiin sopivan sairaanhoitopalvelun sisällön, millä on merkittävä vaikutus yrityksen työterveyshuoltokustannusten hallinnassa.

Työhyvinvointipalvelut täydentävät työterveystoimintaa. Ne ovat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen tasapainoon tähtääviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lisätä henkilöstön hyvinvointia ja työssä viihtyvyyttä. Työhyvinvoinnin kehittämisen ulottuvuuksia voi olla mm. työyhteisö ja yksilö työyhteisössä, johtaminen ja yrityskulttuuri, viestintä ja vuorovaikutus, motivaatio, terveys ja osaaminen.

Tarve työhyvinvointipalvelujen toteuttamiseen tulee usein työterveystoiminnan kautta, kun kertynyttä tietoa hyödynnetään toimenpiteiden suunnittelussa ja kohdentamisessa. Toiminta suunnitellaan yksilöllisesti yrityksen tarpeen mukaan, ja oikein kohdennettu toiminta on vaikuttavinta ja kustannustehokkainta.

Eiran työterveyshuolto tuottaa työhyvinvointipalveluja joko itse tai yhteistyökumppanin kautta. Tarjoamme palveluitamme myös ruotsiksi ja englanniksi. Työyhteisöön kohdentuvien työhyvinvointipalvelujen aiheina voi olla mm:

• Toimivan työyhteisön peruspilarit
• Toimiva työyhteisö - Kaikkien vastuu
• Yhteistyö, arvostus ja kunnioitus työyhteisössä
• Roolit, ristiriidat ja ratkaisut työyhteisössä
• Työvälineitä ristiriitojen ratkaisuun
• Vuorovaikutus ja kommunikaatio työyhteisössä
• Stressi ja stressinhallinta
• Stressin terveysvaikutukset
• Alkoholi ja stressinhallinta
• Työn ilo