Keuhkosairaudet

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkiston limakalvo on tulehdustilassa (inflammaatio) ja keuhkoputket supistelevat. Voimakas ja pitkään jatkuva astmatulehdus voi aiheuttaa limakalvovauriota.< /p>

Astman tavallisia oireita ovat

• limakalvotulehduksen aiheuttamat yskä ja limannousu
• keuhkoputkien supistumisesta johtuvat hengityksen vinkuminen ja ahdistus

Oireita esiintyy usein rasituksessa ja herkästi myös öisin ja aamuisin. Astman oireet alkavat useimmiten hengitysteiden virusinfektion, fyysisen rasituksen, kylmän ilman hengittämisen tai allergeenille altistumisen yhteydessä. Usein samanaikaisesti mukana on monta tekijää, kuten infektio, fyysinen rasitus ja stressi. Astmaan liittyy melkein aina jonkinasteinen pitkäaikainen nuha ja joskus polyyppejä nenäonteloissa. Astman hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen.

Keuhkoahtaumataudille (Chronic Obstructive Pulmonary Disease, COPD) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus. Tauti koostuu kolmesta osatekijästä: kroonistunut keuhkoputkitulehdus, ilmateiden ahtautuminen ja keuhkolaajentuma (pysyvä laajentuma, joka on syntynyt lähinnä keuhkorakkula-alueen kudostuhon kautta). Keuhkoahtaumapotilailla liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, osteoporoosi, masennus ja keuhkosyöpä, ovat yleisempiä kuin muilla saman ikäisillä.

Tyypillisiä keuhkoahtaumataudin oireita ovat

• hengenahdistus,
• yskä 
• liman erittyminen hengitysteistä.

Alkuun potilas ei välttämättä edes huomaa oireita, mutta ajan myötä oireet yleensä pahenevat – etenkin, jos hän tupakoi: mitä enemmän altistuu tupakansavulle, sitä suurempi on todennäköisyys sairastua keuhkoahtaumatautiin. Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa.

Taudin oireisiin tottuu helposti. Jos epäilet sairastavasi keuhkoahtaumatautia, varaa aika keuhkolääkärille.
On tärkeää, että tauti diagnosoidaan ja päästään aloittamaan hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keuhkoahtaumatauti on etenevä sairaus, mutta hoidon avulla voidaan sen etenemistä hidastaa, vähentää oireita ja parantaa elämänlaatua.

Keuhkoahtaumataudin lääkehoito ja sen valinta on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa mm. oireiden määrä ja pahenemisvaiheiden riski. Lääkehoidon tarkoituksena on vähentää potilaan oireita ja pahenemisvaiheiden ilmaantumista. Yksilöllisen sairauden ilmeneminen ja sen mukainen lääkehoito arvioidaan uudelleen jokaisen seurantakäynnin yhteydessä.

Keuhkosyöpä syntyy kun keuhkokudoksen tai keuhkoputken solut muuttuvat pahanlaatuisiksi.
Keuhkosyöpä on Suomessa miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto. Keuhkosyöpä on etupäässä yli 60-vuotiaiden syöpä; vain 10 % sairastuneista  on alle 60-vuotiaita.

Keuhkosyövän aiheuttajat

Keuhkosyövän ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on tupakointi, joka aiheuttaa noin 90 % kaikista tapauksista. Tupakoitsijan riski sairastua keuhkosyöpään on 15-30 kertaa suurempi kuin ihmisen, joka ei ole koskaan tupakoinut. Tupakoitsijan riskiin sairastua keuhkosyöpään vaikuttavat:

• tupakoinnin aloittamisikä,
• tupakoitujen savukkeiden määrä ja
• tupakointivuodet.

Keuhkosyövän oireet

Neljännes keuhkosyövistä todetaan oireettomilla potilailla, ja keuhkosyövän oireet ovat usein myöhäisoireita, jotka jo viittaavat levinneeseen tautiin.

Keuhkosyövän yleisimpiä ensioireita ovat:

• yskä
• hengenahdistus
• rintakehän kipu
• veriset yskökset
• toistuvat keuhkotulehdukset

Oireet ovat usein sellaisia, että niiden ei osata yhdistää keuhkosyöpään eikä niiden perusteella osata hakeutua tutkimuksiin. Levinneen keuhkosyövän tavallisimpia yleisoireita ovat ruokahaluttomuus, heikkous, väsymys, kuumeilu ja laihtuminen.

Kasvaimen sijainti ja leviäminen keuhkoissa vaikuttavat havaittuihin lisäoireisiin. Oireina voivat olla mm.

• rintakehän tai hartian kipua,
• käheyttä,
• nielemisvaikeutta
• kaulan ja kasvojen turvotusta

Keuhkosyövän ehkäisyssä olennaista on vähentää tupakointia ja tupakoinnin aloittamista väestössä.

Krooninen keuhkoputken tulehdus (bronkiitti) on keuhkoputken jatkuva tulehdustila ja jossa vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä

Kroonisen keuhkoputkentulehduksen  tavallisimpia oireita ovat

• yskä
• keuhkokipu
• kuume
• kurkkukipu

Kroonisen muodon merkittävänä riskitekijänä pidetään tupakointia.Kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheita on aika ajoin tulevat limaisemmat yskävaiheet, jotka usein liittyvät virustulehduksiin. Keuhkoputkentulehduksen aiheuttajana onkin useimmiten virus, mutta kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheissa käytetään usein antibioottihoitoa - etenkin jos pahenemiseen liittyy yleisoireita kuten kuumetta. Keuhkoputkentulehdus voi pahentua keuhkokuumeeksi.

Uniapneassa esiintyy toistuvia vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta henkilön nukkuessa. Jos apneajaksot johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen tai muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.

Uniapnealle tyypillisiä oireita ovat

• päiväväsymys
• hengityskatkokset
• herääminen tukehtumisen tunteeseen
• suun kuivuminen
• yöhikoilu
• yöllinen virtsaamistarve
• aamupäänsärky
• unettomuus
• voimakas kuorsaus

Uniapnean riskitekijöitä ovat muun muassa lihavuus, kasvojen ja ylähengitysteiden rakenteelliset poikkeavuudet, nenän tukkoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Myös tietyt keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät uniapnean riskiä.

Uniapneaa hoidetaan mm. elämäntapamuutoksilla, CPAP-maskihoidolla, Uniapneakiskolla ja viime kädessä leikkauksella (esim. ylähengitysteiden leikkaus, leuan alueen leikkaus tai lihavuusleikkaus (joka lähinnä lievittää oireita).