Alzheimerin tauti
Mitä Alzheimerin tauti on?
Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus. Se heikentää vähitellen muistia, ajattelua ja toimintakykyä. Sairauden esiintyvyys lisääntyy iän myötä, mutta se ei kuulu normaaliin ikääntymiseen. Alzheimerin tauti on hieman yleisempi naisilla kuin miehillä.
Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tunneta. Kyseessä on aivosairaus, jossa aivoihin kertyy amyloidiproteiinin muodostamia plakkeja. Nämä muutokset vaurioittavat aivosoluja, mikä johtaa muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymiseen. Sairaus etenee yksilöllisesti, ja oireet voivat vaihdella eri ihmisillä.
Alzheimerin taudin oireet
Alzheimerin tauti alkaa usein vähitellen. Oireita voi esiintyä jo varhaisessa vaiheessa, mutta niitä ei aina tunnisteta muistisairauden aiheuttamiksi.
Tyypillisesti ensimmäisenä ilmenee lähimuistin lievä heikentyminen ja vaikeus painaa mieleen asioita. Arjen tapahtumat, sovitut asiat sekä uudet nimet ja unohtuvat aiempaa helpommin, tavarat saattavat olla hukassa.
Myös uuden oppiminen vaikeutuu, ja totutuista rutiineista poikkeaminen voi olla hankalaa. Näkyvimmiksi oireiksi voivat muodostua myös väsymys ja ahdistuneisuus.
Sairauden edetessä muistivaikeudet lisääntyvät ja mukaan tulee muita tiedonkäsittelyn häiriöitä. Hahmottaminen ja suunnistaminen vaikeutuvat, mikä voi näkyä eksymisenä tutussakin ympäristössä.
Ajan hahmottaminen heikkenee, ja asioiden tapahtumajärjestys voi sekoittua. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen vaikeutuvat, ja arjen välineiden käyttö voi muuttua hankalaksi.
Lisäksi toiminnanohjaus heikkenee, mikä ilmenee vaikeutena suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaa. Tämä voi näyttäytyä holtittomana tai arvostelukyvyttömänä käyttäytymisenä tai toisaalta aloitekyvyttömyytenä ja passiivisuutena. Toimintakyvyn heikkeneminen näkyy arjessa vähitellen lisääntyvänä avuntarpeena ja vaikeutena selviytyä itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista.
Sosiaaliset taidot voivat säilyä suhteellisen hyvin sairauden edetessä. Myös aiemmin opitut ja pitkään muistissa olleet asiat säilyvät usein paremmin kuin uudet, vaikka lähimuisti on heikentynyt.
Alzheimerin taudin eteneminen
Alzheimerin taudin eteneminen yksilöllistä, mutta kaikilla sairastuneilla on usein saman tyyppisiä oireita. Taudin alkuvaiheessa heikkenee erityisesti tapahtumamuisti, ja sairauden edetessä toimintakyky alkaa heikentyä vähitellen eri osa-alueilla.
Sairauden edetessä vaikeuksia ilmenee hahmottamisessa, kielellisissä toiminnoissa ja ajattelussa. Lopulta myös päivittäiset perustoiminnot vaikeutuvat.
Alzheimerin taudilla ja aivoverenkiertohäiriöillä on yhteisiä riskitekijöitä, minkä vuoksi ne voivat esiintyä samalla henkilöllä. Molemmat voivat heikentää muistia ja tiedonkäsittelyä. Jos Alzheimerin taudin lisäksi esiintyy aivoverenkiertohäiriöitä, oireet voivat olla erilaisia ja tulla esiin aikaisemmin.
Alzheimerin taudin riskitekijät
Pääsääntöisesti Alzheimerin tauti ei ole perinnöllinen, mutta tietyt geneettiset tekijät voivat lisätä sairastumisriskiä, vaikka ne eivät aiheuta itse tautia. Tunnetuin tällainen tekijä on ApoE4-geeni, joka lisää sairastumisriskiä. Noin 20–25 prosenttia suomalaisista kantaa tätä geenimuotoa.
Suurin yksittäinen riskitekijä on korkea ikä. Muistisairaudet eivät kuitenkaan kuulu niin sanottuun normaaliin ikääntymiseen.
Tärkeimmät sairastumisriskiin vaikuttavat tekijät liittyvät elämäntapoihin ja yleisterveyteen. Riskiä lisäävät erityisesti:
- keski-iän kohonnut verenpaine
- diabetes
- korkea kolesteroli
- ylipaino
- liikunnan puute
- tupakointi
Myös runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävällä ruokavaliolla on yhteys muistisairauksien riskiin.
Pään vammat, vakavat masennusjaksot ja hoitamaton kuulon alenema voivat lisätä sairastumisen todennäköisyyttä myöhemmällä iällä.
Alzheimerin taudin ehkäisy
Vaikka Alzheimerin tautia ei voida täysin ehkäistä, sairastumisriskiin voidaan vaikuttaa merkittävästi elämäntavoilla. Terveelliset elintavat voivat myös siirtää sairauden puhkeamista myöhemmäksi.
Säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto ja aivojen aktiivinen käyttö tukevat aivoterveyttä. Sosiaalinen aktiivisuus ja kokonaisvaltainen hyvinvointi ovat myös keskeisiä tekijöitä.
Lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden, kuten diabeteksen, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin, hyvä hoito on tärkeää. Kuulon aleneman hoitaminen ja pään suojaaminen vammoilta ovat myös osa muistisairauksien ehkäisyä.
UUTTA! Eirassa on saatavilla Kisunla-hoito, joka hidastaa Alzheimerin taudin etenemistä.
Kisunla-hoito on tarkoitettu varhaisvaiheen Alzheimerin tautia sairastaville potilaille, eikä hoidolle ole yläikärajaa.
Amyloidiplakkien kertymisen aivoihin tiedetään liittyvän Alzheimerin taudin syntyyn. Normaalisti amyloidiproteiini pilkkoutuu liukenevaan muotoon, mutta Alzheimerin taudissa proteiini alkaa kertyä aivoihin muodostaen amyloidiplakkeja, jotka vaurioittavat aivosoluja. Kisunlan vaikuttava aine donanemabi on amyloidivasta-aine, jonka vaikutus perustuu sen kykyyn poistaa aivoihin kertyneitä amyloidiplakkeja.
Kisunla-hoidon tavoitteena on lisätä omatoimisia ja laadukkaita elinvuosia Alzheimerin taudista huolimatta. Hoidolla voidaan hidastaa sairauden etenemistä, mutta sillä ei voida parantaa itse sairautta. Hoidolla pyritään ylläpitämään toimintakykyä ja arjessa selviytymistä mahdollisimman pitkään.
Hoidon suunnittelu alkaa erikoislääkärin vastaanotolla
Hoidon soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti Alzheimerin hoitoon perehtyneen neurologin tai geriatrin vastaanotolla tehtävien tutkimusten perusteella. Vastaanotolle voit hakeutua ilman lähetettä.
Ensimmäisellä vastaanottokäynnillä erikoislääkäri tekee alustavan arvion mahdollisesta muistisairaudesta sekä kokonaisarvion terveydentilasta. Vastaanotolla saat lisätietoa Kisunla-hoidosta, sen hyödyistä, mahdollisista haittavaikutuksista sekä hoidon soveltuvuudesta juuri sinun tilanteeseesi.
Hoidon kulku ja sisältö käydään huolellisesti läpi. Mikäli lääkehoito arvioidaan sopivaksi vaihtoehdoksi, saat lähetteet tarvittaviin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin. Hoitoarviokäynti ei velvoita aloittamaan lääkehoitoa, vaan päätöstä voi rauhassa harkita yhdessä läheisten kanssa.
Eiran sairaalassa Kisunla-hoito toteutetaan kokonaisvaltaisesti moniammatillisen hoitotiimin tukemana.
Hoidon jokaisessa vaiheessa potilaalla on oma vastuusairaanhoitaja, joka koordinoi hoitoprosessia ja toimii yhteyshenkilönä potilaan, läheisten ja hoitotiimin välillä. Voit olla yhteydessä vastuusairaanhoitajaan aina tarvittaessa. Tavoitteena on turvallinen, yksilöllinen ja sujuva hoitokokemus koko hoitopolun ajan.
Hoitoprosessiin osallistuvat tarvittaessa neurologin ja geriatrin lisäksi neuropsykologi, fysioterapeutti sekä ravitsemusterapeutti. Hoidossa huomioidaan lääkehoidon lisäksi myös toimintakyky, ravitsemus, liikkuminen, kognitiivinen toimintakyky ja arjessa selviytyminen.
Varsinaisen lääkehoidon jälkeen huolehditaan pitkäaikaisesta seurannasta ja kognitiivisen toimintakyvyn arvioinnista, jotta hoidolla saavutetaan mahdollisimman hyvä ja turvallinen lopputulos.
Epäiletkö muistisairautta?
Varaaa aika neurologin tai geriatrin vastaanotolle mahdollisen muistisairauden toteamiseksi.
Vastaanotolla saat tietoa muistisairauden hoidosta ja Alzheimerin taudin uudesta hoitomuodosta ja sen mahdollisesta soveltuvuudesta sinulle.
Vastaanottokäynti ei sido hoidon aloitukseen.
Asiantuntijat
Hinnasto
- Feodoroff Benjamin, Geriatrian erikoislääkäri, Eira Kotilääkäri
- Keski-Säntti Petra, Neurologian erikoislääkäri
- Kiuru-Enari Sari, Neurologian erikoislääkäri
- Lindberg Otto, Geriatrian erikoislääkäri, yleislääkäri.
Vastaanottokäynnin hintaan lisätään poliklinikkamaksu 32,50 €. Kanta-maksu on 3,50 € ja veloitetaan kaikista Omakantaan tallennettavista käynneistä. Asiantuntijakohtaiset hinnat löydät asiantuntijan omasta profiilista.




