

Diabetes
Mitä on diabetes?
Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joille yhteistä on häiriö haiman insuliinituotannossa ja kohonnut verensokeri.
Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka säätelee sokerin määrää verenkierrossa. Insuliinin avulla solut saavat verestä sokeria, energiaa sisäänsä.
Jos haima ei tuota riittävästi tai ei ollenkaan insuliinia, tai insuliini vaikuttaa elimistössä heikosti, syntyy insuliinipuutos. Insuliinipuutoksen seurauksena elimistön verensokerimäärä nousee, koska vajavainen insuliinituotanto ei siirrä sokeria verestä solujen käyttöön, vaan sokeria jää liikaa verenkiertoon.
Diabetesta on kutsuttu sokeritaudiksi, koska aiemmin luultiin, että diabetes liittyy pelkästään kohonneeseen verensokeriin.
Diabetesta on monta eri tyyppiä. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti:
- tyypin 1 diabetes
- tyypin 2 diabetes
- raskausdiabetes
- muista syistä johtuva diabetes
- lisäksi mm. seuraavat diabeteksen muodot: LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) ja MODY (Maturnity Onset Diabetes of the Young)
Suomessa eri diabetestyyppejä sairastaa noin 500 000 henkilöä. Keski-ikäisistä noin 15 prosentilla on diabetes ja noin 35 prosentilla on jonkinasteinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Lisäksi on arvioitu, että noin 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.
Kaikkiin diabeteksen tyyppeihin liittyy alttius erilaisille lisäsairauksille. Lisäsairauksia voidaan ennaltaehkäistä hyvällä hoidolla, omahoidolla ja seurannalla.
Tyypin 1 diabetes
Tyypin 1 diabeteksessä insuliinia ei erity, koska insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet.
Tyypin 1 diabeteksen Tyypillisiä oireita ovat:
- runsas virtsamäärä
- jano
- väsymys
- laihtuminen
- näkökyvyn muutokset
Oireet kehittyvät yleensä varsin nopeasti.
Sairastumisikä
Tyypin 1 diabetekseen voi sairastua lapsena, nuorena tai aikuisena, mutta yleensä alle 40-vuotiaana.
Tyypin 1 diabeteksen Hoito
Tyypin 1 diabetesta ei voi ehkäistä tai parantaa.
Insuliinin puutos korvataan annostelemalla insuliinia pistoksina tai pumpulla.
Veren sokeritason omaseuranta ja hiilihydraattien määrän arvioiminen ruuasta on hoidon kannalta tärkeää, koska insuliiniannokset sovitetaan nautittujen hiilihydraattimäärien mukaisiksi.
Liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat voimaan hyvin ja auttavat ehkäisemään lisäsairauksien syntymistä.
Tyypin 2 diabetes
Tyypin 2 diabeteksessa haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei synny tarpeeseen nähden riittävästi.
Insuliinin tuotanto voi ajan myötä loppua kokonaan.
Tyypin 2 diabeteksen tyypillisiä oireita ovat:
- väsymys aterioiden jälkeen
- jano ja lisääntynyt virsaamistarve
- jalkasäryt
- lihaskouristelut
- uupumus, johon ei uni auta
Tyypin 2 diabetes on usein oireeton tai oireet voivat kehittyä hitaasti, jopa vuosien kuluessa. Tyypin 2 diabetes saatetaan todeta sattumalta muun sairauden yhteydessä.
Sairastumisikä
Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yleensä yli 40-vuotiaana.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy
Tyypin 2 puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin:
- liikunta
- terveellinen ruoka
- painonhallinta
- tupakoimattomuus
Jos omassa lähipiirissäsi on diabetesta ja vyötärönmittasi on yli 90 cm (nainen) / yli metri (mies), kannattaa mittauttaa verensokeri.
Tyypin 2 diabeteksen hoito
Elintavoilla on suuri merkitys tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Lääkehoito aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan ruokavalion, liikunnan ja painonhallinnan tueksi. Verensokeria laskevat lääkkeet ovat joko suun kautta otettavia tai pistettäviä. Lisäksi on tärkeää hoitaa kohonnutta verenpainetta ja veren rasvahäiriötä sekä veren liiallista hyytymistä, jotta vältytään lisäsairauksilta.
Tyypin 2 diabetes liittyy usein metaboliseen oireyhtymään (MBO), jolle on tyypillistä keskivartalolihavuus. Lue lisää
Raskausdiabetes
Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö.
Raskausdiabeteksen syynä on hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve.
Raskausdiabetekselle altistavat tekijät:
Raskausdiabetes ei aiheuta oireita, vaan tietyt äidin riskitekijät altistavat:
- yli 40 vuoden ikä
- liikapaino
- suvussa oleva taipumus diabetekseen
- munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
- aiempi raskausdiabetes
- aiemmissa synnytyksissä yli 4,5-kiloinen lapsi
Lisäksi raskauden aikana ilmaantuvat riskitekijät altistavat:
- sokeri aamuvirtsassa
- epäily suurikokoisesta sikiöstä
Raskausdiabetes todetaan sokerirasituskokeen avulla.
Raskausdiabeteksen hoito
Ruokavaliohoito on keskeinen hoitomuoto: energian saantia on syytä rajoittaa.
Lisäksi aloitetaan veren sokeripitoisuuden omaseuranta.
Neuvolassa seurataan säännöllisesti sokerin erittymistä virtsaan ja tarvittaessa aloitetaan lääkitys.
Vaikka raskausdiabetes yleensä paranee synnytyksen jälkeen, se altistaa äidin myöhemmin puhkeavalle diabetekselle.
Asiantuntijat
Hinnasto
- Eriksson Johan, Yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri
- Karhiaho Iiro, Sisätautien erikoislääkäri (ei vastaanottoa toistaiseksi)
- Karjanlahti Nina, Sisätautien erikoislääkäri
- Niskanen Leo, Endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri
- Pietiläinen Kirsi, Sisätautien erikoislääkäri
- Rantala Heli, Endokrinologian erikoislääkäri
- Saraheimo Markku, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi
Vastaanottokäynnin hintaan lisätään poliklinikkamaksu 29,70 €. Kanta-maksu on 3,30 € ja veloitetaan kaikista Omakantaan tallennettavista käynneistä. Asiantuntijakohtaiset hinnat löydät asiantuntijan omasta profiilista. Hintoihin ei sisälly laboratorio- tai röntgentutkimuksia.