Skip to main content Skip to main navigation

Diabetes

Diabetes, jota aikaisemmin kutsuttiin nimellä sokeritauti, on yhteisnimitys joukolle aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes sekä raskausdiebetes.

Mitä on diabetes?

Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joille yhteistä on häiriö haiman insuliinituotannossa ja kohonnut verensokeri.

Insuliini on haiman tuottama hormoni, joka säätelee sokerin määrää verenkierrossa. Insuliinin avulla solut saavat verestä sokeria, energiaa sisäänsä.

Jos haima ei tuota riittävästi tai ei ollenkaan insuliinia, tai insuliini vaikuttaa elimistössä heikosti, syntyy insuliinipuutos. Insuliinipuutoksen seurauksena elimistön verensokerimäärä nousee, koska vajavainen insuliinituotanto ei siirrä sokeria verestä solujen käyttöön, vaan sokeria jää liikaa verenkiertoon.

Diabetesta on kutsuttu sokeritaudiksi, koska aiemmin luultiin, että diabetes liittyy pelkästään kohonneeseen verensokeriin. 

Diabetesta on monta eri tyyppiä. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti:

  • tyypin 1 diabetes
  • tyypin 2 diabetes
  • raskausdiabetes
  • muista syistä johtuva diabetes
  • lisäksi mm. seuraavat diabeteksen muodot: LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) ja MODY (Maturnity Onset Diabetes of the Young)

Suomessa eri diabetestyyppejä sairastaa noin 500 000 henkilöä. Keski-ikäisistä noin 15 prosentilla on diabetes ja noin 35 prosentilla on jonkinasteinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Lisäksi on arvioitu, että noin 100 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Kaikkiin diabeteksen tyyppeihin liittyy alttius erilaisille lisäsairauksille. Lisäsairauksia voidaan ennaltaehkäistä hyvällä hoidolla, omahoidolla ja seurannalla.

Tyypin 1 diabeteksessä insuliinia ei erity, koska insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet.

Tyypin 1 diabeteksen Tyypillisiä oireita ovat:

  • runsas virtsamäärä
  • jano
  • väsymys
  • laihtuminen
  • näkökyvyn muutokset

Oireet kehittyvät yleensä varsin nopeasti.

Sairastumisikä

Tyypin 1 diabetekseen voi sairastua lapsena, nuorena tai aikuisena, mutta yleensä alle 40-vuotiaana.

Tyypin 1 diabeteksen Hoito

Tyypin 1 diabetesta ei voi ehkäistä tai parantaa.

Insuliinin puutos korvataan annostelemalla insuliinia pistoksina tai pumpulla.
Veren sokeritason omaseuranta ja hiilihydraattien määrän arvioiminen ruuasta on hoidon kannalta tärkeää, koska insuliiniannokset sovitetaan nautittujen hiilihydraattimäärien mukaisiksi.

Liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat voimaan hyvin ja auttavat ehkäisemään lisäsairauksien syntymistä.

Tyypin 2 diabeteksessa haima tuottaa insuliinia, mutta se vaikuttaa heikosti tai insuliinia ei synny tarpeeseen nähden riittävästi.

Insuliinin tuotanto voi ajan myötä loppua kokonaan.

Tyypin 2 diabeteksen tyypillisiä oireita ovat:

  • väsymys aterioiden jälkeen
  • jano ja lisääntynyt virsaamistarve
  • jalkasäryt
  • lihaskouristelut
  • uupumus, johon ei uni auta

Tyypin 2 diabetes on usein oireeton tai oireet voivat kehittyä hitaasti, jopa vuosien kuluessa. Tyypin 2 diabetes saatetaan todeta sattumalta muun sairauden yhteydessä.

Sairastumisikä

Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yleensä yli 40-vuotiaana.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy

Tyypin 2 puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin:

  • liikunta
  • terveellinen ruoka
  • painonhallinta
  • tupakoimattomuus

Jos omassa lähipiirissäsi on diabetesta ja vyötärönmittasi on yli 90 cm (nainen) / yli metri (mies), kannattaa mittauttaa verensokeri.

Tyypin 2 diabeteksen hoito

Elintavoilla on suuri merkitys tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Lääkehoito aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan ruokavalion, liikunnan ja painonhallinnan tueksi. Verensokeria laskevat lääkkeet ovat joko suun kautta otettavia tai pistettäviä. Lisäksi on tärkeää hoitaa kohonnutta verenpainetta ja veren rasvahäiriötä sekä veren liiallista hyytymistä, jotta vältytään lisäsairauksilta.

Tyypin 2 diabetes liittyy usein metaboliseen oireyhtymään (MBO), jolle on tyypillistä keskivartalolihavuus. Lue lisää

Raskausdiabetes on raskauden aikana ensimmäistä kertaa ilmenevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

Raskausdiabeteksen syynä on hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve.

Raskausdiabetekselle altistavat tekijät:

Raskausdiabetes ei aiheuta oireita, vaan tietyt äidin riskitekijät altistavat:

  • yli 40 vuoden ikä
  • liikapaino
  • suvussa oleva taipumus diabetekseen
  • munasarjojen monirakkulaoireyhtymä
  • aiempi raskausdiabetes
  • aiemmissa synnytyksissä yli 4,5-kiloinen lapsi

Lisäksi raskauden aikana ilmaantuvat riskitekijät altistavat:

  • sokeri aamuvirtsassa
  • epäily suurikokoisesta sikiöstä

Raskausdiabetes todetaan sokerirasituskokeen avulla.

Raskausdiabeteksen hoito

Ruokavaliohoito on keskeinen hoitomuoto: energian saantia on syytä rajoittaa.

Lisäksi aloitetaan veren sokeripitoisuuden omaseuranta.

Neuvolassa seurataan säännöllisesti sokerin erittymistä virtsaan ja tarvittaessa aloitetaan lääkitys.

Vaikka raskausdiabetes yleensä paranee synnytyksen jälkeen, se altistaa äidin myöhemmin puhkeavalle diabetekselle.

Asiantuntijat

Yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri Johan Eriksson Eiran sairaalassa on erikoistunut diabeteksen ja lihavuuden hoitoon.
Eriksson Johan

Yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri

Sisätautien erikoislääkäri Iiro Karhiaho Eiran sairaalassa, erityisosaaminen lihavuuden hoito, diabetes, kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminta.
Karhiaho Iiro

Sisätautien erikoislääkäri (ei vastaanottoa toistaiseksi)

Sisätautien erikoislääkäri Nina Karjanlahti Eiran sairaalassa, erikoistunut diabeteksen hoitoon ja erityisosaamisena lihavuuden ja pitkäaikaisten sisätautisairauksien hoitoon.
Karjanlahti Nina

Sisätautien erikoislääkäri

Endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Leo Niskanen Eiran sairaalassa on erikoistunut diabetekseen hoitoon. Hänen erityisosaamista on lisäksi luuston, kilpirauhasen, aivolisäkkeen ja lisämunuaisen sairaudet, ravitsemushäiriöt ja miessukuhormonivaje.
Niskanen Leo

Endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri

Sisätautien erikoislääkäri Kirsi Pietiläinen Eiran sairaalassa, erityisosaaminen lihavuuden, tyypin 1 ja 2 diabeteksen skeä yleissisätautien hoito.
Pietiläinen Kirsi

Sisätautien erikoislääkäri

Endokrinologi Heli Rantala hoitaa Eiran sairaalassa mm. tyypin 1 ja 2 diabetesta.
Rantala Heli

Endokrinologian erikoislääkäri

Sisätautien erikoislääkäri Markku Saraheimo Eiran sairaalassa on erikoistunut diabeteksen hoitoon, erityisesti diabeteksen lääkehoito ja glukoosisensorit ja sensoripumput.
Saraheimo Markku

Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi

Hinnasto

Hinnasto
Hinta alv 0%
Diabeteslääkärin vastaanotto, 30 min
alk. 140 €(Hinta alv 0%)
Diabeteslääkärin vastaanotto, 60 min
alk. 210 €(Hinta alv 0%)
Asiantuntijat

Vastaanottokäynnin hintaan lisätään poliklinikkamaksu 29,70 €. Kanta-maksu on 3,30 € ja veloitetaan kaikista Omakantaan tallennettavista käynneistä. Asiantuntijakohtaiset hinnat löydät asiantuntijan omasta profiilista. Hintoihin ei sisälly laboratorio- tai röntgentutkimuksia.

Kysy lisää Eiran palveluista

Avainlippu - Suomalaista palvelua   Hiilineutraali jätehuolto