väitöskirjatutkimus osoitti: leveää erkaumaa on hyvä hoitaa leikkaushoidolla
Plastiikkakirurgi Reetta Tuomisen väitöskirjatutkimus vatsalihasten erkaumasta käsittelee monelle synnyttäneelle tuttua aihetta: Raskauden jälkeen osalla synnyttäneistä suorat vatsalihakset eivät palaudu ennalleen, vaan heille jää pysyvä erkauma.
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kirurginen hoito on paikallaan, kun erkauma on leveä ja siihen yhdistyy selkäkipua, vartalon hallinnan vaikeutta tai tyrä.
Tietoa erkauman vaikutuksista ja leikkaushoidon hyödyistä on ollut vähän saatavilla
Erkauma on ollut yleinen vaiva, ja siitä on kirjoitettu viime vuosina mediassa, ja moni onkin saanut oireilleen nimen. Erkaumaa on perinteisesti hoidettu fysioterapialla, mutta kaikille tämä ei riitä.
”Tiedon lisääntymisen myötä hakeutumista leikkaushoidon konsultaatioon suositellaan yhä enemmän. Tietoa erkauman vaikutuksista sekä leikkaushoidon hyödyistä ja haitoista on kuitenkin ollut niukasti saatavissa”, Tuominen kertoo.
Tutkimuksessa selvitettiin erkauman keskimääräistä leveyttä
Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan, kun kasvava kohtu ja lapsi venyttävät vatsanpeitteitä. Tavallisesti synnytyksen jälkeen vatsanpeitteiden muutokset palautuvat, mutta osalla palautuminen jää riittämättömäksi.
Tuominen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten vatsanpeitteet toipuvat raskaudesta ja mikä on pitkällä aikavälillä tavallinen suorien vatsalihasten väli synnyttäneillä.
”Tutkimus osoitti, että jo yhden raskauden jälkeen keskimääräinen suorien vatsalihasten väli on noin 2,5 senttimetriä, mikä täyttää erkauman diagnostiset kriteerit”. Lievällä erkaumalla ei kuitenkaan vaikuta olevan vaikutusta elämänlaatuun tai selkäoireisiin.
Sen sijaan vaikeaksi luokiteltava, yli 5 senttimetrin erkauma on harvinainen. Tutkimuksessa vaikea erkauma todettiin noin 1,5 prosentilla naisista, lähes 1000 henkilön otannassa.
HELP-menetelmästä loistavia tuloksia
Väitöskirjatyössään Tuominen tutki erkaumaleikkauksen tuloksia kahdella leikkausmenetelmällä, PSUM-verkkotekniikalla sekä HELP-abdominoplastialla.
Molemmissa leikkaustavoissa haittavaikutukset olivat vähäiset. HELP-leikkauspotilaiden raportoimat elämänlaadulliset hyödyt olivat merkittävät.
”Koettu selkäkipu väheni kipuasteikolla yli neljästä lähelle nollaa. Kuvaavaa oli, että istumaannousutesti onnistui vain muutamalla potilaalla 46:sta ennen leikkausta, vaikka potilaat olivat harrastaneet liikunta useita kertoja viikossa ja saaneet fysioterapiaa. Vuosi leikkauksen jälkeen istumaannousutestin keskimääräinen tulos oli 11 toistoa 30 sekunnissa”, Tuominen kertoo.
Tuominen huomauttaa, että muutoksella on huomattava merkitys potilaiden arjessa: toimintakyvyn palautuminen mahdollistaa paluun harrastuksiin ja helpottaa arkisia asioita, kuten pitkään seisomista, kävelemistä ja kivutonta elämää.
Asiantuntijana artikkelissa on Reetta Tuominen
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri, plastiikkakirurgi