Keuhkosairaudet

Keuhkoputkentulehduksen (bronkiitti) liittyy monesti flunssaan ja sen tavallisimpia oireita ovat

• yskä
• keuhkokipu
• kuume
• kurkkukipu

Sairaus voi olla äkillinen tai pitkittynyt, ja kroonisen muodon merkittävänä riskitekijänä pidetään tupakointia. Krooninen keuhkoputkitulehdus on tauti, jossa vauriot keuhkoputkien limakalvoissa ovat pysyviä. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheita on aika ajoin tulevat limaisemmat yskävaiheet, jotka usein liittyvät virustulehduksiin. Keuhkoputkentulehduksen aiheuttajana onkin useimmiten virus, mutta kroonisen keuhkoputkitulehduksen pahenemisvaiheissa käytetään usein antibioottihoitoa - etenkin jos pahenemiseen liittyy yleisoireita kuten kuumetta. Keuhkoputkentulehdus voi pahentua keuhkokuumeeksi.

Keuhkoahtaumataudille (Chronic Obstructive Pulmonary Disease, COPD) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus. Tauti koostuu kolmesta osatekijästä: kroonistunut keuhkoputkitulehdus, ilmateiden ahtautuminen ja keuhkolaajentuma (pysyvä laajentuma, joka on syntynyt lähinnä keuhkorakkula-alueen kudostuhon kautta). Keuhkoayhatumapotilailla liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, osteoporoosi, masennus ja keuhkosyöpä, ovat yleisempiä kuin muilla saman ikäisillä.

Tyypillisiä keuhkoahtaumataudin oireita ovat

• hengenahdistus,
• yskä ja
• liman erittyminen hengitysteistä.

Alkuun potilas ei välttämättä edes huomaa oireita, mutta ajan myötä oireet yleensä pahenevat – etenkin, jos hän tupakoi: mitä enemmän altistuu tupakansavulle, sitä suurempi on todennäköisyys sairastua keuhkoathaumatautiin. Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa.

Keuhkoahtaumataudin hoidolla pyritään parantamaan oireita ja elämänlaatua, hidastamaan taudin etenemistä ja ehkäisemään pahenemisvaiheita. Keuhkoahtaumataudin lääkehoito ja sen valinta on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa mm. oireiden määrä ja pahenemisvaiheiden riski. Lääkehoidon tarkoituksena on vähentää potilaan oireita ja pahenemisvaiheiden ilmaantumista. Yksilöllisen sairauden ilmiasu ja sen mukainen lääkehoito arvioidaan uudelleen jokaisen seurantakäynnin yhteydessä.

Uniapneassa esiintyy toistuvia vähintään 10 sekuntia kestäviä hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta henkilön nukkuessa. Jos apneajaksot johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen tai muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä. Uniapnealle tyypillisiä oireita ovat

• päiväväsymys
• hengityskatkokset
• herääminen tukehtumisen tunteeseen
• suun kuivuminen
• yöhikoilu
• yöllinen virtsaamistarve
• aamupäänsärky
• unettomuus
• voimakas kuorsaus

Uniapnean riskitekijöitä ovat muun muassa lihavuus, kasvojen ja ylähengitysteiden rakenteelliset poikkeavuudet, nenän tukkoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Myös tietyt keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät uniapnean riskiä. 

Uniapneaa hoidetaan mm. elämäntapamuutoksilla, CPAP-maskihoidolla, Uniapneakiskolla ja viime kädessä leikkauksella (esim. ylähengitysteiden leikkaus, leuan alueen leikkaus tai lihavuusleikkaus (joka lähinnä lievittää oireita). 

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkiston limakalvo on tulehdustilassa (inflammaatio) ja keuhkoputket supistelevat. Voimakas ja pitkään jatkuva astmatulehdus voi aiheuttaa limakalvovauriota.

Astman tavallisia oireita ovat

• limakalvotulehduksen aiheuttamat yskä ja limannousu
• keuhkoputkien supistumisesta johtuvat hengityksen vinkuminen ja ahdistus

Oireita esiintyy usein rasituksessa ja herkästi myös öisin ja aamuisin. Astman oireet alkavat useimmiten hengitysteiden virusinfektion, fyysisen rasituksen, kylmän ilman hengittämisen tai allergeenille altistumisen yhteydessä. Usein samanaikaisesti mukana on monta tekijää, kuten infektio, fyysinen rasitus ja stressi. Astmaan liittyy melkein aina jonkinasteinen pitkäaikainen nuha ja joskus polyyppejä nenäonteloissa.

Astman hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen.

Keuhkosyöpä on Suomessa miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto. Keuhkosyövän ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on tupakointi, joka aiheuttaa noin 80–90 % kaikista tapauksista. Neljännes keuhkosyövistä todetaan oireettomilla potilailla, ja keuhkosyövän oireet ovat usein myöhäisoireita jotka jo viittaavat levinneeseen tautiint, Diagnoosivaiheessa yleisimpiä oireita ovat

• yskä
• hengenahdistus
• rintakehän kipu
• laihtuminen
• veriyskä
• toistuvat keuhkokuumeet