Keuhkoahtaumataudille (Chronic Obstructive Pulmonary Disease, COPD) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus. Tauti koostuu kolmesta osatekijästä: kroonistunut keuhkoputkitulehdus, ilmateiden ahtautuminen ja keuhkolaajentuma (pysyvä laajentuma, joka on syntynyt lähinnä keuhkorakkula-alueen kudostuhon kautta). Keuhkoahtaumapotilailla liitännäissairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, osteoporoosi, masennus ja keuhkosyöpä, ovat yleisempiä kuin muilla saman ikäisillä.
Tyypillisiä keuhkoahtaumataudin oireita ovat
- hengenahdistus,
- yskä
- liman erittyminen hengitysteistä.
Alkuun potilas ei välttämättä edes huomaa oireita, mutta ajan myötä oireet yleensä pahenevat – etenkin, jos hän tupakoi: mitä enemmän altistuu tupakansavulle, sitä suurempi on todennäköisyys sairastua keuhkoahtaumatautiin. Tupakoinnin lopettaminen ja liikunta ovat keskeinen osa hoitoa.
Keuhkoahtaumataudin hoidolla pyritään parantamaan oireita ja elämänlaatua, hidastamaan taudin etenemistä ja ehkäisemään pahenemisvaiheita. Keuhkoahtaumataudin lääkehoito ja sen valinta on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa mm. oireiden määrä ja pahenemisvaiheiden riski. Lääkehoidon tarkoituksena on vähentää potilaan oireita ja pahenemisvaiheiden ilmaantumista. Yksilöllisen sairauden ilmiasu ja sen mukainen lääkehoito arvioidaan uudelleen jokaisen seurantakäynnin yhteydessä.
