Paksu- ja peräsuolisyöpä on yleinen – tutkimuksia ei tarvitse pelätä

paksu- ja peräsuolisyövän oireet voivat alla salakavalia alkuvaiheessa

Paksu- ja peräsuolensyövän ennuste riippuu levinneisyysasteesta toteamishetkellä. Mikäli se on paikallinen, sen ennuste on hyvä ja valtaosa sairastuneista elää yli viisi vuotta tautivapaana.

Paksu- ja peräsuolensyövän oireet voivat alkuvaiheessa olla salakavalia ja muistuttaa ”pukamavaivoja”, kuten gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Monika Carpelan-Holmström kuvailee. Siksi helposti jätetään menemättä lääkärin vastaanotolle tai vaivaa ei heti lähdetä tutkimaan muuna kuin peräpukamavaivana.

Tutkimuksiin on vaikea päästä myös pitkien jonojen vuoksi. Tämän takia hoito näinä päivinä viivästyy jopa puoli vuotta.

"Muuttunut suolen toiminta, kuten yhtäkkinen ummetus tai ripuli, kahvinsumpin värinen tai kirkasverinen uloste, ovat hälyttäviä oireita jotka vaativat pikaisia tutkimuksia. Tähystykseen ja diagnoosiin on luonnollisesti tärkeää päästä nopeasti", Carpelan-Holmström painottaa.

Tähystystä ei kannata pelätä

Mikäli kasvain ei sijaitse aivan lähellä peräaukkoa ja on tunnistettavissa sormella lääkärin vastaanotolla, diagnoosi vaatii suolen tyhjennyksen ja paksusuolitähystyksen. Toimenpiteessä peräaukon kautta viedään tähystin ohutsuolen loppuosaan saakka. Vaikka syöpää ei tähystyksessä löytyisikään, usein löydetään muun muassa hyvänlaatuisia tuumoreita ja polyyppeja. Niin kauan, kuin ne ovat vielä paikallisia, pinnallisia muutoksia, ne voidaan poistaa saman tähystyksen yhteydessä ennen kuin ne ehtivät muuttua syöväksi.

"Tähystys ei siis ole vain syövän etsintää, vaan myös syövän esiasteen etsintää", vahvistaa Carpelan-Holmström. 
Toimenpide saattaa joskus olla potilaalle epämiellyttävä ja pelottava, jolloin se voidaan tehdä ”humauksessa” eli kevyessä nukutuksessa. Tällöin anestesialääkäri antaa potilaalle valvotetusti suonensisäistä lääkettä, minkä takia tutkimus on kivuton. Potilas ei myöskään muista toimenpiteestä mitään jälkikäteen. Humauksessa tehtävä toimenpide vaatii toki enemmän resursseja, siksi kunnallisella puolella humaus joudutaan tekemään valikoidusti.

"On kaikkien tavoite ja etu, jos suolistosyöpätapaukset löydetään ajoissa. Tällöin potilaan sairastuvuus on pienempi, ennuste on parempi sekä potilaan hoito on suoraviivaisempi ja siksi myös halvempi. Yhteiskunnalle tämä tulee halvemmaksi, kun potilas pystyy palaamaan takaisin tavalliseen arkielämään nopeammin", sanoo Carpelan-Holmström. 
 

hoidon tulokset ovat parantuneet huomattavasti 20 vuodessa

Paksu- ja peräsuolisyöpä yleistyy Suomessa ja muissa länsimaissa osittain väestön ikääntymisen myötä. Ainoastaan noin 5 % tapauksista katsotaan olevan perinnöllisiä. Riski sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään on suurentunut kroonisilla suolistotulehduspotilailla. Syömällä kuitupitoista, monipuolista ruokaa ja välttämällä esimerkiksi paljon jalostettua punaista liharuokaa, riskiä sairastua paksu- ja peräsuolen syöpään voidaan pienentää. Tärkeää on myös huolehtia liikunnasta ja pitää paino hallinnassa.

Suomi ja muut pohjoismaat ovat kärkimaita paksu- ja peräsuolisyöpien hoidossa. Sen hoito toteutetaan keskitetysti keskus- ja yliopistollisissa sairaaloissa. Hoitavan henkilökunnan moniammatillisella yhteistyöllä on mahdollista saada erittäin hyviä tuloksia aikaiseksi. Paksu ja peräsuolisyöpä on yleinen tauti, ja sitä tutkitaan paljon. 

"Tämän takia hoidon tulokset ovat 20 vuoden aikana parantuneet huomattavasti. Diagnostiset menetelmät, kuten magneettitutkimukset, viipalekuvaukset ja tähystyslaitteet ovat kehittyneet huimasti, minkä takia taudin luonne on hyvin tiedossa jo ennen leikkausta. Kunhan syöpätauti on löydetty, leikkaus ja mahdollinen onkologinen hoito toteutuu nykyisin suunnitellusti ja potilaskohtaisesti tiimityönä", kertoo Carpelan-Holmström.

Asiantuntijana artikkelissa on Monika Carpelan-Holmström
Kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri

Haastattelu julkaistu Mediaplanet-liitteessä, Toimittajana Tarja Rantanen