Perusverenkuva

Hemoglobiini voi laskea anemian takia. Anemiaa aiheuttavat eri syyt, joista yleisin on raudanpuute. 
Raudanpuutetta voi aiheuttaa pitkään jatkunut veren menetys esim. runsaat kuukautiset tai suolistovuoto. 
Anemiaa voi aiheuttaa myös yksipuolinen ravinto tai imeytymishäiriö, kuten keliakia. Hemoglobiiniarvo voi myös olla yli viitearvojen, jos elimistön hapensaanti on ollut vähäistä pidemmän aikaa. 

• naiset 117-155 g/l
• miehet 134-167 g/l

Valkosolut toimivat ennen kaikkea tulehdusten torjujina ja ovat siksi tärkeä osa immuunipuolustusjärjestelmäämme. Valkosolujen määrä voi olla hiukan koholla normaalistikin, mutta valkosolujen määrän suureneminen viittaa usein tulehdukseen elimistössä; elimistö lisää valkosolujen tuotantoa erityisesti bakteeritulehduksissa. Tupakointi, stressi, raskaus tai esim. tablettikortisonikuri saattaa nostaa arvoja lievästi.

Lievää arvojen laskua nähdään tiettyjen virustautien yhteydessä, isommat muutokset tulee aina selvittää. Perusverenkuvatutkimukseen sisältyy B-Leuk tutkimus, joka ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän. 

Viitearvot:

• aikuiset 3.4-8.2 x E9/l

Punasolujen lukumäärä ilmaisee kuinka paljon punasoluja on litrassa verta. Esimerkiksi jos arvo on 5.0 × E12/l, punasoluja on 5.0 × 1012 eli 5 000 000 000 000 (5 biljoonaa) kappaletta yhdessä litrassa verta. Punasolujen määrän avulla lasketaan eri punasoluindeksit. 

Jos punasoluja on veressä liian paljon, puhutaan erytrosytoosista. Yksi syy erytrosytoosiin on pitkäaikainen, tavallista vähäisempi, hapenpuute. Elimistö pyrkii korjaamaan hapenpuutetta, lisäämällä punasolujen määrää. Korkea punasolujen määrä saattaa viitata esim. keuhkoahtaumatautiin, runsaaseen tupakointiin tai synnynnäisiin sydänvikoihin.
Matala punasolujen määrä voi olla merkki anemiasta.

Hematokriitti taas kertoo, kuinka suuri tilavuusosuus verestä on punasoluja. Esimerkiksi elimistön kuivuminen saattaa nostaa hematokriittiarvoja. Viitearvot voivat vaihdella laboratorioittain. 

Perusverenkuvassa lasketaan useita punasolujen ominaisuuksia kuvaavia lukuja ns. punasoluindeksejä. Punasoluindeksien avuilla saadaan tarkempaa tietoa mahdollisesta raudanpuutosanemiasta, tällöin kaikki punasoluindeksit ovat alle viitearvojen alapuolella. Runsas alkoholin liikakäyttö ja tupakointi näkyy kohonneina MCV-arvoina.

E-MCH
- yhdessä punasolussa oleva keskimääräinen hemoglobiinin määrä
Viitearvot: aikuiset 27-33 pg/solu

E-MCHC
- litrassa punasoluja oleva keskimääräinen hemoglobiini määrä
Viitearvot: aikuiset 320-355 g/l

E-MCV
- punasolujen keskitilavuus eli koko
Viitearvot: aikuiset 82-98 fl

Verihiutaleiden määrä vaikuttaa veren hyytymiseen. Jos verihiutaleita on liian vähän, ilmenee tavallista helpommin mm. nenäverenvuotoa. Elimistössä on normaalisti trombosyyttejä paljon enemmän kuin välttämättä tarvitaan, joten pieni väheneminen ei aiheuta vuotovaaraan. 
Verihiutaleiden määrä voi vähentyä monesta syystä kuten esimerkiksi maksasairauksien yhteydessä. Lisäksi tyypillisiä syitä ovat B12-vitamiinin ja B9 vitamiinin puute sekä virusinfektiot.

Verihiutaleiden määrä voi nousta monissa eri tilanteissa, ilman että kyseessä on varsinainen verisairaus. Määrä voi lisääntyä äkillisen verenvuodon yhteydessä tai tulehdustautia sairastettaessa. Myös tupakointi nostaa trombosyyttiarvoja. Jos trombosyytteja on huomattavasti liikaa, veritulpan vaara kasvaa.

Viitearvot: aikuiset 150-360 x E9/l

Perusverenkuvatutkimus ei vaadi paastoa, joten voit tulla tutkimukseen laboratorioomme milloin vain laboratoriomme aukioloaikoina. Et tarvitse erillistä lähetettä etkä ajanvarausta. 

Tutkimustulokset valmistuvat yleensä vuorokauden sisällä.

Mikäli tulit tutkimukseen lääkärin lähetteellä, hän kirjaa tutkimustulokset viitearvoineen suoraan Omakanta.fi:hin. Lisäksi hän on sopinut kanssasi vastaanotolla yhteydenottotavasta tulosten valmistumisen jälkeen. 

Mikäli tulit tutkimukseen ilman lääkärin lähetettä, laboratoriohoitajamme kirjaa tutkimustulokset viitearvoineen Omakanta.fi:hin.  Hän on lisäksi sopinut kanssasi tulosten tiedotustavasta tutkimuksenoton yhteydessä.