Lippaluomi liittyy yleensä ikääntymiseen
Klassinen raskas yläluomi, josta useimmiten puhutaan, on oikealta nimeltään lippaluomi. Yläluomilla on tällöin löysää ihoa, joka tekee lippamaisen poimun silmäluomen päälle. Lisäksi rasvaa saattaa kerääntyä ihon alle aiheuttaen luomen pullotusta.
– Silmäluomien iho on ohutta. Yläluomen kudos ja otsakudos löystyvät vuosien myötä ja antavat periksi, valahtavat alaspäin. Lisäksi myös kulmakarvat saattavat laskeutua ja ne työntävä yläluomia alaspäin ja poimulle. Maan vetovoima vielä auttaa siinä, kertoo Eiran sairaalan silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Johanna Sarmela.
Leikkausten tyypillisin ikäryhmä ovat yli 50-vuotiaat
Pääosin lippaluomet liittyvät ikääntymiseen. Kudokset vanhenevat, löystyvät, ohenevat ja laskeutuvat alaspäin. Kaikille ei kuitenkaan käy näin, vaiva on yksilöllinen ja riippuu osin omasta kudostyypistä. Joskus syynä voi olla vuosia kestänyt silmien ja silmäluomien hierominen esimerkiksi allergian tai atopian vuoksi, ja ohut iho venyy ajan kanssa.
– Yläluomileikkauksissa tavallisin ikäryhmä ovat yli 50-vuotiaat, mutta nuoremmillekin tehdään leikkauksia, jos lippaluomi aiheuttaa haittaa, Sarmela kertoo.
Riippuluomessa yläluomen kohottajalihas ei nosta yläluomea
Lippaluomea ei pidä sekoittaa riippuluomeen, vaikka arkikielessä termit monesti menevätkin sekaisin. Riippuluomi on erilainen vaiva: yläluomen reuna ei nouse ylöspäin, vaan jää riippumaan silmän mustuaisaukon päälle.
– Tavallisin syy riippuluomelle on silmän kohottajalihaksen venyminen iän myötä, mutta joskus taustalla saattaa myös olla jokin neurologinen sairaus, vanha vamma tai se voi olla synnynnäinen. Silloin ei auta, että otetaan löysää ihoa pois, vaan on kiristettävä yläluomen kohottajalihasta. Sarmela kertoo.
Kun näkeminen hankaloituu, harkitse leikkausta
Yläluomileikkaus on nykyään yleinen, melko riskitön toimenpide ja niitä tehdään paljon. Leikkausta voi harkita, jos näkökenttä alkaa kaventua tai jos joutuu koko ajan nostamaan yläluomia otsalihaksilla ylöspäin nähdäkseen. Luomien jatkuva nostaminen voi aiheuttaa päänsärkyä sekä raskasta ja nuutunutta oloa.
– Leikkausta kannattaa harkita siis siinä vaiheessa, kun itseä alkaa ärsyttää tai ja näkeminen hankaloituu, Sarmela selventää.
Ensin kannattaa hakeutua silmälääkärille tai plastiikkakirurgille, joka selvittää, onko kyseessä lippaluomi vai riiippuluomi. Lääkäri myös arvioi, onko leikkaukselle lääketieteellistä syytä vai onko leikkaus kosmeettinen. Leikkauksia tehdään molemmista syistä. Joka tapauksessa toimenpide voi laajentaa näkökenttää ja kohentaa ulkonäköä sekä kirkastaa katsetta.
Leikkaus helpottaa oloa monella tapaa
Lippaluomileikkaus on yksi silmäluomikirurgian tavallisimmista toimenpiteistä. Leikkaus tehdään paikallispuudutuksessa, ja siinä poistetaan ylimääräinen iho, ihonalaiskudos ja joskus myös rasvaa. Toimenpide kestää noin tunnin. Ompeleet ovat paikallaan yleensä viikon, ja luomilla ja niiden ympärillä voi olla mustelmaa ja turvotusta viikosta kahteen viikkoon. Tuona aikana ei saa harrastaa aktiiviliikuntaa, saunoa eikä uida, mutta suihkuun saa mennä. Myös silmien meikkaamista on hyvä välttää noin kaksi viikkoa toimenpiteen jälkeen, jotta haava saa parantua rauhassa. Jos leikkauksen taustalla on lääketieteellinen syy, sairausloma on noin 10 päivää.
Arpi leikkauksesta jää aina, mutta koska se jää luonnolliseen luomivakoon, se voi olla hyvinkin huomaamaton. Riippuu ihmisen omasta arpitaipumuksesta, millainen arpi jää.
Leikkauksia tehdään edelleen enemmän naisille, mutta yhä enemmän myös miehille.
– Yläluomileikkaus ei ole pelkästään kauneusleikkaus, vaan se helpottaa oloa monella tapaa. Moni sanookin leikkauksen jälkeen, että olisipa tullut jo aikaisemmin, Sarmela sanoo.
Asiantuntijana artikkelissa on Johanna Sarmela
Silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi