Ylivireystila on krooninen stressitila
Ylivireystilassa on kyse elimistömme toimintoja säätelevän, autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston epätasapainosta. Autonominen hermosto jakautuu sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon.
”Sympaattinen hermosto on elimistömme kaasu, joka muun muassa kiihdyttää sykettä ja virittää meidät toimimaan. Parasympaattinen hermosto pyrkii jarruna rauhoittamaan elimistön ja takaamaan riittävän palautumisen”, Hirvas kuvailee.
Ihanteellisessa tilanteessa sympaattinen ja parasympaattinen hermosto tasapainottavat toisiaan, jolloin toimintakykymme säilyy hyvänä.
”Ylivireystilassa sympaattinen hermosto on koko ajan aktiivinen ja elimistössä vallitsee jatkuva stressitila.”
Ylivireystila on terveysriski
Jatkuva toimintavalmiudessa olo kuluttaa voimavaroja. Hirvas vertaa sitä ylivelkaantumiseen, jossa omat, näennäiset varat kulutetaan ennakoiden.
Ylivireystila aiheuttaa palautumisvajeen. Kasautunut stressi heikentää hyvinvointia ja työtehoa.
”Olo voi olla hermostunut ja ahdistunut. Keskittymiskyky ja muisti takkuilevat.”
Kun voimavarat ovat vähissä, perustarpeista huolehtiminen usein unohtuu ja esimerkiksi ruokavalion laatu heikkenee.
”Ylivireystila heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, mikä lisää erilaisten sairauksien riskiä.”
Jatkuva suorittaminen ylläpitää ylikierroksia
Kiireinen, suorittava ja aikataulutettu elämäntapa altistaa ylivireystilalle. Elämäntapa seuraa monesti työn ulkopuolellekin, Hirvas huomauttaa. ”Jos kierrokset eivät laske vapaallakaan, palautuminen estyy ja ylivireystila ylläpitää itse itseään.”
Nopeat stressinpurkukeinot, kuten mitattavat, rankat liikuntasuoritukset, sosiaalinen media ja tapaamisten täyttämät sosiaaliset tapahtumat syventävät ylivireystilaa. Ne sisältävät runsaasti ärsykkeitä, jotka yllyttävät sympaattista hermostoa.
”Runsaasti ärsykkeitä sisältävät toiminnot tarvitsevat vastapainokseen rauhallisempaa tekemistä.”
Ylivireystilan hoitamisen voi aloittaa itse
Ylikierroksia voi laskea itse. Helpoiten se onnistuu keskittymällä tasaiseen ja rauhalliseen hengitykseen.
”Rauhoittavaa hengitystä voi käyttää ennakoivasti esimerkiksi ennen tärkeää työpalaveria.”
Vapaalla voi välillä lähteä hikitreenin sijaan metsään samoilemaan. Luontoympäristö rauhoittaa kehon ja mielen ilman, että siellä tekee mitään erityistä. Somessa ja kuormittavissa tapaamissa voi pitää taukoja ja vaikka lukea kirjaa, tehdä käsitöitä tai pelailla lautapelejä läheisten kanssa.
”Säännöllinen tietoinen mielen rauhoittaminen hoitaa ja ehkäisee ylivireystilaa.”
Ammattiapua ylivireystilaan
Jos omat keinot eivät auta, ja ylivireystila jatkuu ja haittaa arkea, kannattaa ottaa yhteys ammattiauttajaan.
”Yhdessä ammattilaisen kanssa kartoitetaan vireystilan taustalla olevia tekijöitä”, Hirvas sanoo.
Ylivireystila ei kehity hetkessä, joten sen purkaminenkin vaatii asian tiedostamista, aikaa ja kärsivällisyyttä.
”Joskus ylivireystilaksi luultu tila voi olla merkki jostakin muusta, ammattiapua kaipaavasta asiasta.”
Asiantuntijana artikkelissa on Saana Hirvas
Psykologi, psykoterapeutti, perhepsykoterapeutti
Haastattelija ja toimittaja: Virve Järvinen