Elimistön toimintoja säätelee kehon oma kellojärjestelmä
Kellojärjestelmä vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, hormonieritykseen, ruoansulatukseen, vireyteen sekä uni- ja valverytmiin. Näiden toimintojen säätely sujuu ihanteellisesti, kun sisäiset kellot, eli keskuskello ja laitakellot, käyvät samaan tahtiin. Epätahdissa toimivat sisäiset kellot taas häiritsevät kehon sisäisiä toimintoja ja aineenvaihduntaa, mikä voi johtaa ajan kuluessa erilaisiin terveyshaasteisiin.
Luonnon valo on keskuskellon tärkein tahdittaja, mutta laitakellojen tahdittajana toimii varsinkin säännöllinen ruokailu. Kun syömme valoisuuden mukaan, keskuskello ja laitakellot pysyvät samassa tahdissa, jolloin hormoni- ja entsyymitoiminnat sekä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta toimivat tehokkaimmin. Sisäiset kellot voivat arvioida vuorokauden ajan myös säännöllisen syömisen toimesta.
Säännöllisen ruokarytmin merkitys korostuu varsinkin pimeään talviaikaan, kun valon määrä on vähäisempää. Sen sijaan epäsäännöllinen ateriointi, pitkät ateriavälit, aamupalan väliin jättäminen sekä iltapainotteinen syöminen näyttävät sekoittavan kellojärjestelmää.
Proteiinipitoisella aamiaisella alkuun
Aamu- ja päiväpainotteinen syöminen näyttäisi olevan kehon kellojärjestelmälle erityisen suotuisa tapa. Aamupalan syöminen verrattuna aamupalan väliin jättämiseen näyttäisi edistävän sokeriaineenvaihduntaa sekä nälänhallintaa päivän aikana. Varsinkin hyötyä verensokereille sekä painonhallinnalle on proteiinipitoisesta aamiaisesta. Pelkkää puuroa tai leipää ei siis kannata aamuisin syödä, vaan hyvä olisi lisätä aamiaiselle mukaan esimerkiksi raejuustoa, rahkaa, jogurttia, kananmunaa, soijavalmistetta tai kourallinen pähkinöitä.
Ei nälkäisenä nukkumaan
Miten sitten kannattaa toimia illan aikana? Iltapainotteinen syöminen sekoittaa kellojärjestelmän toimintaa. Juuri ennen nukkumaan menoa kannattaa välttää runsasta ateriointia, sillä tämä lisää suoliston hormonien toimintaa, mikä heikentää unen laatua. Sen lisäksi huonolla unella on negatiivisia vaikutuksia energiakulutukseen sekä ruokahalua sääteleviin hormoneihin, jolloin syömisen hallinta hankaloituu.
Runsaampi ateria kannattaa sijoittaa reilusti ennen nukkumaanmenoa ja samalla on hyvä välttää illan aikaista napostelua. Nälkäisenä ei kuitenkaan kannata mennä nukkumaan, sillä silloin nukahtaminen voi hankaloitua tai yöllä saattaa herätä nälkään. Muutama tunti ennen nukkumaanmenoa onkin hyvä nauttia jokin kevyt iltapala, kuten jogurtti, viili tai vastaava kasvipohjainen valmiste, mysliä ja hedelmää tai kaurapuuro marjoilla.
Aamu- ja päiväpainotteinen syöminen tukee kehon kellojärjestelmää
Vaikka kehossa toimiikin kellojärjestelmä, ei syömisen tarvitse olla kellontarkkaa. Aamupala kannattaa nauttia heräämisestä noin parin tunnin sisään, jonka jälkeen on hyvä pyrkiä syömään päivän ateriat noin 3–4 tunnin välein mahdollisuuksien mukaan. Jos haluaa tukea sisäisen kellojärjestelmän toimintaa, kannattaa pyrkiä syömään aamu- ja päiväpainotteisesti illan sijaan. Lopulta tärkeintä on itselle sopivan ruokarytmin löytyminen, jolla edistää riittävää ja monipuolista syömistä.
Vinkit syömisen ajoittamiseen antoi Eiran sairaalan ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä.