Arviolta yli miljoonalla suomalaisella on jokin tuki- ja liikuntaelinongelma. Työikäisiä vaivaavat etenkin selkä-, niska- ja hartiaseudun ongelmat sekä nivelrikot.
Nivelrikosta kärsii arviolta noin 400 000 suomalaista.

 

NIVELRIKKOON EI LÖYDY VÄLTTÄMÄTTÄ MITÄÄN YKSITTÄISTÄ SYYTÄ

Nivelrikko on tulehduksellinen nivelvaiva, joka kehittyy vuosikymmenten aikana.

"Taustalla voi myös olla jonkin vamman jälkitila, kun nivelpinta on mennyt rikki ja siihen on muodostunut rappeuma, kertoo ortopedi Jyri Lepistö.

Myös tietyt yleissairaudet rappeuttavat niveliä. Reuma ja kihti ovat niistä tyypillisimpiä. Tavallinen nivelrikko on niin sanottu primaarinen nivelrikko, joka kehittyy terveeseen niveleen. Sille ei löydy mitään yksittäistä syytä, mutta geneettisillä ja ympäristötekijöillä on siinä oma osuutensa."

Sormien kärkinivelet oireilevat ensimmäisenä nivelrikkoisessa kädessä.

"Joskus voi käydä niinkin, että oireeton nivelrikko tulee ilmi ”vahingossa” vaikkei oireita olisikaan, jostain muusta syystä suoritetun kuvantamisen eli röntgentutkimuksen yhteydessä.

Usein puhutaan yhden nivelen kulumasta. Toisena ääripäänä on yleinen nivelten kulumatauti useissa nivelissä.

Kädessä nivelrikon alkuvaiheessa sormien kärkinivelet oirehtivat. Sen sijaan reumamuutoksia tulee rystysten kohdalla oleviin niveliin. Joskus ilmenee myös epätyypillisiä oireita. Esimerkiksi kihdissä niitä on havaittavissa."

Nivelrikko liittyy ikääntymiseen

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä yleisempi nivelrikko on.

"Voi sanoa, että nivelrikkoa ilmenee lähes jokaisella, kunhan elää riittävän vanhaksi. Mutta on olemassa myös harvinaisia yli 90-vuotiaita ’tervaskantoja’, joilla kulumaa ei ole. Lonkka- ja polvioireet ovat vastaanotolla yleisiä. Etenkin polven nivelrikkoa ilmenee iän myötä. Se on lonkkavaivoja tavallisempi."

 

Kotihoitona kylmää ja kohtuullista liikuntaa

Kipeää niveltä kannattaa kotona hoitaa mieluummin kylmällä, koska kipeässä nivelessä on aina myös jonkinasteinen tulehduksellinen tila.
"Lämpimän kääreen laittaminen saattaa hetken ajan tuntua hyvältä, kuten saunominenkin, mutta pian ’tulehdus’ yltyy ja kivut ovat kahta kovemmat. Saunomista kannattaa välttää nivelten ollessa turvoksissa", ohjeistaa Jyri Lepistö

Nivelrikkoinen nivel toimii sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa lihakset ovat.

"Oireiden ollessa rauhallisia voi liikkua kohtuullisesti, vaikka nivelet hieman aristaisivatkin. Kannattaa yrittää löytää liikuntamuotoja, joita nivel sietää ja kestää, koska ilman kohtuullista liikuntaa mennään vain ojasta allikkoon, jos lihaksisto heikkenee. Kipeytyvä nivel toimii sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa lihakset ovat."

 

Nivelvaivojen kanssa ei kannata odottaa

"Nivelvaivoissa kannattaa aina hakeutua tutkimuksiin etenkin, jos vaiva alkaa rajoittaa normaalia liikkumista ja aiheuttaa särkyä, jonka takia joutuu käyttämään särkylääkkeitä", sanoo Jyri Lepistö.

 

Pistohoitoa akuutissa vaiheessa

"Hoidan potilaita muillakin menetelmillä kuin leikkauksella. Joskus esimerkiksi iäkkään potilaan omaiset saattavat arvella leikkauksen muodostuvan liian suureksi riskiksi, etenkin jos potilaalla on paljon muita sairauksia. Tällöin on käytössä muun muassa pistoshoitoja.

Pahimmassa akuutissa vaiheessa annan pistoksena kortisonia ja puudutusainetta, ja kun nivel saadaan rauhoitetuksi, voidaan antaa pistoksena hyaluronaattia, joka helpottaa oireita noin vuodeksi. Osa potilaista on ollut todella tyytyväisiä tuloksiin. Tämä täytyy kokeilla yksilöllisesti. Pistoshoidot ovat hyvä aloitus kivuliaille kulumapotilaille, joiden kuluma ei kuitenkaan vielä vaadi tekoniveltä."

 

Leikkaus on turvallinen toimenpide

Tekonivelleikkaukseen turvaudutaan tilanteessa, jossa nivelen tulehduksellinen sairaus on syövyttänyt tai tuhonnut sen rakenteita niin paljon, ettei toivoa muusta hoidosta ole.

"Ikänsä takia ei kannata siirtää leikkausta ja jäädä sinnittelemään ja kärsimään vaivan kanssa. Nykyisin joudutaan laittamaan keski-ikäisillekin tekoniveliä. Nuorin potilas, jolle olen laittanut tekonivelen, on ollut 17-vuotias. Vanhimmat ovat olleet yli 90-vuotiaita."

Tekonivelleikkauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 25 000. Leikkausmenetelmät ovat kehittyneet ja komplikaatiot ovat enää harvinaisia.

"Kysymyksessä on rutiininomainen leikkaus. Vuosittain Suomessa asennetaan noin 25 000 tekoniveltä. Menetelmä on kehittynyt niin pitkälle, että eri vaiheessa oleviin nivelrikkoihin löytyy aina oikeankokoinen tekonivel. Käytössä on myös digitaalinen röntgenkuvien mittausmenetelmä, jonka avulla voidaan määritellä tarkoin proteesin koko ja malli.

Hyvässä klinikassa asianmukaisin välinein ja kokeneen henkilökunnan tekemänä komplikaatiot ovat alle prosentin luokkaa. Tällöinkin tavallisin syy on haavan paranemisen viivästyminen. Myös veritulppa lukeutuu komplikaatioihin, mutta potilaat saavat sitä estävän lääkityksen."

 

Kokonaisvaltaista huolenpitoa

"Toimenpiteiden yhteydessä teemme paljon yhteistyötä myös fysioterapeuttien ja osteopaattien kanssa ennen ja jälkeen leikkauksen sekä tapauksissa, joissa ei leikata", kertoo Jyri Lepistö.
Osteopaatti on manipulaatiotekniikan asiantuntija, joka pystyy lievittämään muun muassa lihaskireyksiä, joita tulee lihaksen toimiessa huonosti.

"Suosittelen potilailleni myös Välimeren ruokavaliota, joka auttaa pitämään painon normaalina. Ravinnon tulisi olla sellaista, jossa on enemmän kasvikunnan tuotteita. Turhien ja huonojen hiilihydraattien määrää pitäisi vastaavasti vähentää", Jyri Lepistö sanoo. 

Näin nivelrikko oirehtii:

Potilaan tullessa vastaanotolle pääoireena on kipu, jota voi alkuvaiheessa ilmetä liikkeelle lähdettäessä.
Mukana on usein myös kankeutta.
Myöhemmin ilmenee leposärkyä; kipua myös levossa, ei vain liikkuessa.

Havaittavissa on myös nivelen turpoamista rasituksen yhteydessä tai sen jälkeen.
Nivel on paksumpi ja siinä voi esiintyä jäykkyyttä.
Esimerkiksi polvi ei enää taivu, kuten aikaisemmin.
Polven voi myös havaita kääntyvän enemmän ulos- tai sisäänpäin kuin toisen jalan polven, jolloin raajaan tulee kuormitusvirhe.

Lepisto_Jyri.jpg

Asiantuntijana artikkelissa on Jyri Lepistö
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Toimittajana Timo Elo

Lue ortopediasta Eirassa

Ortopedia

Ortopedia on erikoisala, jossa tutkitaan ja hoidetaan luu- ja tukielinsairauksia ja -vammoja. Tyypillisiä kirurgisia toimenpiteitä ovat olkapään, lonkan, polven ja nilkan tähystyskirurgiset toimenpiteet sekä polven ja lonkan tekonivelleikkaukset. Käsikirurgiassa keskitytään käden, ranteen ja kyynärpään vammoihin.

Lue lisää

Olkapää

Olkapäähän liittyy paljon eriasteisia vaivoja aina ajoittaisista kivuista kiertäjäkalvosimen repeämään. Hoitomuodon valinta tehdään potilaan ja lääkärin yhteistyönä. Tavoitteena on aina ensin tutkia kuntoutuksen mahdollisuus ja vasta sen jälkeen päätetään leikkauksen tarpeellisuus.

Lue lisää

Käsikirurgia

Murtuma, nivelsiderepeämä, hiirikäsi, tenniskyynärpää, jännetuppitulehdus ja avohaava. Käden alueen vammat ovat monenlaisia, mutta usein niille on yhteistä, että ne vaikeuttavat ihmisen jokapäiväistä toimintaa ja saattavat aiheuttaa jopa työkyvyttömyyttä.

Lue lisää

Lonkka

Lonkan tähystysleikkauksella hoidetaan lonkan rakenteellisista ominaisuuksista tai lonkkanivelen vaurioitumisesta johtuvia vaivoja. Pitkälle edenneen nivelrikon hoitomuoto on yleensä tekonivelleikkaus.

Lue lisää

Polvi

Polven yleisimpiä vammoja ovat kierukkavammat ja polven vääntymisvammat. Polvinivelessä jo lähes kaikki muut korjaukset paitsi keinonivelien asentaminen tehdään tähystyksellisesti.

Lue lisää

Nilkka ja jalkaterä

Sattuuko kävely? Vaivaako vaivaisenluu? Vai nyrjähtikö nilkka äkillisesti? Eiran ortopediltä saat avun nopeasti. Ortopedi tekee hoitosuunnitelman juuri sinun lähtökohdistasi.

Lue lisää

Tekonivelkirurgia

Alkuvaiheen nivelrikkoon auttavat liike- ja liikuntahoidot sekä nivelrikkoon tarkoitetut lääkkeet. Jos nivelrikon aiheuttamat kivut haittaavat elämänlaatua merkittävästi ja ei-leikkaukselliset hoitokeinot on käytetty loppuun, on usein vaihtoehtona tekonivelleikkaus.

Lue lisää