Terveyden peruskartoitus -tutkimuspaketti

Perusverenkuva on tärkeä perustutkimus, joka kuvaa elimistön terveydentilaa monin tavoin. Tutkimus antaa yleiskuvan verisoluista ja hemoglobiinista ja näin ollen sen avulla voidaan havaita viitteitä mahdollisista häiriöistä ja sairauksista kuten 
tulehdukset,
erilaiset vuodot,
raudan puute,
ravinnon saantiin ja imeytymiseen liittyvät häiriöt.

Sydänterveyden kannalta on erittäin tärkeää olla selvillä elimistön kolesteroliarvoista. Sepelvaltimotaudin riskiä arvioitaessa on kolesterolilla merkittävä rooli. 
Terveyden peruskartoitus -tutkimuspakettiin on sisällytetty laaja kolesterolimittaus, joka sisältää:

fP-Kol kokonaiskolesteroli
fP-Kol-HDL (”hyvä” kolesteroli)
fP-Kol-LDL (”huono” kolesteroli)
fP-Trigly triglyseridit
Lue lisää

Terveyden peruskartoitus -tutkimuspaketissa tutkitaan maksa-arvoista ALAT (alaniiniaminotransferaasi) ja GT (glutamyylitransferaasi)
ALATin avulla mitataan maksasolujen vaurioita.
ALAT-arvot kohoavat virusten ja lääkeaineiden aiheuttamien akuuttien maksatulehdusten yhteydessä. Kohonneita ALAT arvoja esiintyy myös lihavuuden ja pitkäaikaisen runsaan alkoholin käytön yhteydessä. Lihavuus johtaa usein rasvamaksaan, joka suurentaa myös maksa-arvoja. 

GT-arvon nousun yleisin syy on pitkäaikainen liiallinen alkoholinkäyttö. GT-arvo suurenee myös jonkin verran maksatulehduksissa ja eräät lääkeaineet ja lihavuus voivat nostaa GT-arvoa.

Viitearvot:

• ALAT, miehet 17+ v.: alle 50 U/l (yksikköä litrassa)
• ALAT, naiset 17+ v.: alle 35 U/l

• GT, miehet 16+ v.: alle 60 U/l
• GT, naiset 16+ v: alle 40 U/l

Munuaisten toimintaa tutkitaan mittaamalla verestä aineita, jotka poistuvat munuaisten kautta pois. Yleisimmin munuaisten toimintaa tutkitaan mittaamalla kreatiniiniarvo.
Äkillinen tai pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta suurentaa kreatiniini pitoisuutta veressä.

Kreatiniini liittyy lihasten energia-aineenvaihduntaan ja elimistö ei pysty sitä käyttämään, vaan se poistuu normaalisti munuaisten kautta.

Kohonneisiin arvoihin voi vaikuttaa useat tekijät, vaikka munuaiset ovatkin terveet:

• lihasten massa
• runsaasti lihaa sisältävä ateria  
• ravintolisät
• elimistön kuivuminen
• virtsan kulkueste kuten virtsakivi tai eturauhasen liikakasvu

Iän myötä munuaisten suodatinnopeus heikkenee, toisaalta lihasmassan samanaikainen väheneminen pitää pitoisuuden vakaana.
Alentunutta kreatiniinipitoisuutta esiintyy henkilöillä, joilla on alentunut lihaskudosten määrä, poikkeava ruokavalio. Lisäksi raskaus laskee kreatiniinipitoisuutta.

Viitearvot:

• Miehet: 60–100 µmol/l (mikromoolia litrassa)
• Naiset: 50-90 µmol/l

Aineenvaihdunnan toiminnalle on välttämätöntä, että elimistössä on sopiva veren ja muiden nesteiden natriumpitoisuus. Natriumpitoisuutta tutkitaan neste- ja suolatasapainon seurannassa.
Kalium on natriumin ohella toinen tärkeä veren suola. 

Alhainen natriumarvo johtuu tavallisesti natriumin laimentumisesta: veden saanti on suurempaa kuin menetys. Myös tietyt lääkkeet, sydämen vajaatoiminta, pitkään jatkunut oksentelu ja ripuli ja runsas hikoilu voivat johtaa alhaiseen veren natrium pitoisuuteen.
Pieni natrium pitoisuus altistaa rytmihäiriölle ja aiheuttaa voimattomuutta.

Suurentunut natriumarvo on harvinaisempi kuin liian pieni arvo. Riittämätön juominen on tavallisin syy.
Liian suuri natrium pitoisuus johtaa monien elintoimintojen häiriintymiseen.
Alhaisia kalium-arvoja esiintyy tiettyjen nesteenpoistolääkkeiden yhteydessä. Lisäksi mm. pitkään jatkunut oksentelu ja ripuli voivat myös johtaa kaliumin liialliseen menetykseen.
Liian suuri kalium-arvo liittyy ennen kaikkea munuaisten vajaatoimintaan. Lisäksi tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa arvojen kohoamista.
Sekä liian suuri että liian pieni kaliumpitoisuus altistaa sydämen toiminnan häiriöille ja aiheuttaa lihasheikkoutta.

Viitearvot:

• Natrium, aikuiset: 137-145 mmol/l (millimoolia litrassa)
• Kalium, aikuiset ja yli 16-vuotiaat 3,3-4,9 mmol/l
  

Toisinaan sokeriarvot voivat nousta liian korkeaksi sokeriaineenvaihdunnan häiriön vuoksi.
Kohonnut verensokeri -vaihe kestää tavallisesti useita vuosia ja vaihetta kutsutaan myös esidiabetesvaiheeksi. Kohonnut verensokeri -vaihe kehittyy hyvin usein tyypin 2 diabetekseksi. Tunnistamalla esidiabeteksen ajoissa, on mahdollista kokonaan estää diabeteksen puhkeaminen.
Kohonneen verensokerin pääsyy on vyötärölihavuus ja siihen liittyvä rasvan kertyminen maksasoluihin ns. rasvamaksa. 

Terveyden peruskartoitus -tutkimuspaketissa mitataan veren sokeritaso paaston jälkeen eli tutkittavan tulee olla 10-12 tuntia syömättä. Vettä voit juoda muutaman lasin ennen näytteenottoa.
Normaali verensokerin yläraja aamulla, yön yli jatkuneen paaston eli 10-12 tunnin syömättömyyden jälkeen, on 6,0 mmol/l.
Jos verensokeri on 6,1-6,9 mmol/l, on kyseessä kohonnut paastosokeri. Diabeteksen alarajana pidetään verensokeriarvoa 7,0 mmol/l.

Uraattiarvon mittauksella todennetaan uraatti eli virtsahappopitoisuus veressä.
Virtsahappo on lopputuote, joka poistuu elimistöstä munuaisten kautta.  
Kohonnut pitoisuus on usein merkki vyötärölihavuudesta tai alkoholin käyttöön liittyvistä häiriöistä. Tietyt nesteenpoistolääkkeet voivat myös aiheuttaa uraattiarvon nousua.

Viitearvot:

• miehet 230-480 µmol/l (mikromoolia litrassa)
• naiset 18-49 v: 155-350 µmol/l
• naiset 50 + v: 155-400 µmol/l